Vihreiden tekemät valtuustoaloitteet

 

2023

Säännöt sähköpotkulautojen käyttöön Jyväskylässä

Jätetty 28.8.2023

Jyväskylässä on käytössä noin 3000 vuokrattavaa sähköpotkulautaa. Sähköpotkulaudat ovat parhaimmillaan tärkeä osa kestäviä matkaketjuja ja sujuvaa kaupunkiliikkumista. Sähköpotkulautojen käyttöön liittyy kuitenkin myös ongelmia, jotka tulee ratkaista Jyväskylän kaupungin käytössä olevin keinoin sekä hyvässä yhteistyössä ja neuvotellen eri toimijoiden kanssa.

Kesän 2023 kahden kuukauden aikana tarvittiin ambulanssia jatkohoitoon kuljettamisessa 47 onnettomuudessa. Ambulanssia käytetään vain vakavissa loukkaantumisissa. Viime aikoina vammat ovat olleet myös vakavampia. Potkulautoihin liittyvät onnettomuudet kuormittavat ensihoitoa ja päivystyspoliklinikoita ympäri maata. Puolella loukkaantuneista on pään ja kasvojen alueen vammoja, kolmanneksella yläraajojen vammoja ja neljänneksellä alaraajojen vammoja. Vammoista hieman vajaa puolet ovat keskivaikeita tai vaikeita. Kolmannekseen onnettomuuksista liittyy päihteiden käyttö.

Kaikki liikkuminen edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja niiden noudattamista. Oikeus turvalliseen liikkumiseen kuuluu kaikille. Tämän takaamiseksi Jyväskylän kaupungin tulee laatia säännöt sähköpotkulautojen käytöstä kaupunkialueella. Ohjeistuksessa on tarpeen huomioida seuraavat asiat:

  1. Lautojen pysäköinti ja väärin pysäköityjen lautojen poistaminen: Sähköpotkulautoja pysäköidään mm. jalkakäytäville, jossa niistä aiheutuu haittaa ja vaaraa mm. jalankulkijoille. Voidaanko sähköpotkulaudoille osoittaa erillistä pysäköintitilaa? Väärin pysäköidyt potkulaudat tulee voida poistaa vaaraa aiheuttamasta toimijoiden kustannuksella.

  2. Potkulautojen maksiminopeuden alentaminen ja yöaikainen käyttökielto: Sähköpotkulaudoilla liikutaan paljon ilta- ja yöaikaan, jolloin onnettomuudet lisääntyvät. Helsingissä onnettomuuksien määrää on pystytty vähentämään rajoittamalla vuokrattavien sähköpotkulautojen käyttöä: Yöaikainen käyttö on kielletty perjantai- ja lauantai-öinä klo 00-05, yöllinen huippunopeus on arkisin 15km/h ja maksimissaan muulloinkin 20km/h.

  3. Päiväkotien ja koulujen piha-alueiden rajaaminen sähköpotkulautojen käyttöalueiden ulkopuolelle.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki ryhtyy yhteistyössä operaattoreiden kanssa laatimaan sääntöjä, joilla sähköpotkulaudoista aiheutuvat haitat ja vaaratilanteet minimoidaan.

 

Mervi Hovikoski (SDP.), Meri Lumela (Vihr.)

Sukupuolivähemmistöjen huomioon ottaminen kaupungin palveluissa

Riitta Tynjä (skp) teki 24.4.2017 valtuustoaloitteen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseksi kaupungin palveluissa. Aloitteen keskeinen tavoite oli lisätä kaupungin henkilöstön tietoisuutta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta, ja siinä esitettiin henkilöstön koulutustarpeen kartoitusta kyseisistä teemoista. Valtuustoaloitetta käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 27.11.2017, jolloin se palautettiin 51 henkilön äänellä takaisin valmisteluun. 11.6.2018 aloite käsiteltiin valtuustossa uudelleen ja vastaus hyväksyttiin.

Aloite nosti hyvin esille henkilöstön tietoisuuden merkitystä yhdenvertaisen palvelun saamisessa. Vuosien 2017-2020 laajassa hyvinvointikertomuksessa todetaan, että henkilöstöä on koulutettu kohtaamaan vähemmistöryhmät paremmin. On kuitenkin tarpeen tehdä uusi aloite erityisesti sukupuolivähemmistöjen aseman parantamiseksi, sillä kaupungissamme on edelleen useita konkreettisia, käytännön arkielämässä esiintyviä esimerkkejä, joissa ihmisen oletetaan olevan joko mies tai nainen.

Sopivan WC-tilan, pukukopin tai suihkutilan löytäminen on esimerkiksi muunsukupuoliselle hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta. Tällä hetkellä liikuntapääkaupungiksi tähtäävässä Jyväskylässä kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta harrastaa liikuntaa esimerkiksi sukupuolitettujen harrastusryhmien ja edellä mainittujen pukeutumis- ja saniteettitilojen vuoksi. Ongelma tulisi ratkaista sekä kaikissa liikuntapaikoissa että koko kaupungin julkisissa tiloissa hyödyntäen muun muassa Hippos-hankkeen sukupuolivaikutusten arvioinnissa löydettäviä keinoja sukupuolivähemmistöjen parempaan huomioimiseen. Vastauksena vihreiden kulttuuri- ja liikuntalautakunnassa tekemään kyselyyn sivistyspalveluissa on selvitetty, missä sen kiinteistöissä on tai ei ole sukupuolineutraaleja WC-tiloja. Asia tulisi kartoittaa laajemmin koko kaupungin tasolla, ja kaikkiin kohteisiin pitäisi järjestää sukupuolineutraali WC. Tämä ei edellytä uudis- tai korjausrakentamista, vaan tilojen merkitseminen ja selkeä ohjeistaminen riittävät muutostöiksi.

Lisäksi kaikissa lomakkeissa pitää tunnistaa sukupuolen moninaisuus. Jos kyselyissä ei anneta kaikille sukupuolille sopivaa vaihtoehtoa, vähemmistöjen kokemukset jäävät tunnistamatta. Usein sukupuolivähemmistöt jäävät myös huomioimatta laajemmissa raporteissa, koska tieto on luokiteltu kaksijakoisesti mies/nainen, kuten esimerkiksi vuosien 2017-2020 laajassa hyvinvointikertomuksessa. Jatkossa on tärkeää huomioida sukupuolivähemmistöt uuden tiedon keräämisessä, ja raporteissa tulee mainita, jos sukupuolivähemmistöjä koskevaa tietoa ei ole ollut saatavilla.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että:

1. Jyväskylässä laaditaan sukupuolivaikutusten arviointi sukupuolivähemmistöjen oikeuksista saada yhdenvertaista palvelua sukupuolienemmistöihin nähden kaikilla kaupungin toimialoilla. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa on käytävä läpi tilanteet, joissa mies-nais-jaottelun ulkopuolella oleva henkilö ei saa sukupuoltaan tunnustavaa palvelua, tai hänellä ei ole mahdollisuutta valita omalle sukupuolelleen sopivaa vaihtoehtoa. Arvioinnissa laaditaan ratkaisuehdotukset ja toimenpidesuunnitelma, jonka avulla nämä selvitetyt epäkohdat saadaan korjattua.

2. Kaikkiin Jyväskylän kaupungin olemassa oleviin julkisiin tiloihin järjestetään selkeästi merkitty sukupuolineutraali WC-tila. Uusissa rakentamiskohteissa sukupuolineutraalit WC-tilat ja sukupuolivähemmistöt huomioivat pukutilaratkaisut otetaan lähtökohdaksi.

3. Jyväskylän kaupungin kyselyihin, lomakkeisiin ja järjestelmiin lisätään sukupuolta kysyttäessä vaihtoehdot ”muu” ja ”en halua ilmoittaa”.

4. Jyväskylän kaupunki viestii kuntalaisille sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden toteutumisen eteen tehdyistä parannuksista.

Vihreä valtuustoryhmä ja muut valtuutetut

Määräaikaisille opettajille maksettava kesäloman ajalta palkka

Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa työskenteli lukuvuonna 2021-2022 yhteensä 27 opettajaa, jotka tekivät opetustyötä koululla koko lukuvuoden, mutta eivät saaneet kesäajalta palkkaa. Määräaikaisen opettajan jääminen ilman kesäajan palkkaa johtuu pääsääntöisesti kahdesta syystä. Ensimmäisessä tapauksessa määräaikainen opettaja palkataan säästösyistä vain opetuskuukausiksi. Toisessa tapauksessa määräaikainen viransijainen on palkattu lakisääteisen perhevapaan sijaiseksi. Tällöin vakituinen viranhaltija voi palata virkavapaalta kesäkeskeytyksen alkaessa ”töihin” kesäksi, jolloin määräaikainen sijaisena toiminut opettaja jää useimmiten ilman kesäajan palkkaa. Laki ei kuitenkaan estä kuntaa maksamasta palkkaa myös koko lukuvuoden työskennelleelle sijaiselle, vaikka viranhaltija palaisi töihin kesäksi – näin tekee esimerkiksi Ypäjän kunta.

Opettajan vuosipalkka on jaettu kahdelletoista (12) kuukaudelle, mutta määräaikaiset opettajat tekevät täysimääräisesti töitä saaden vain kymmenen (10) kuukauden palkan. Kesäajan palkattomuus aiheuttaa useille luokan- ja aineenopettajille kohtuuttomia tilanteita. Jyväskylässä monet opettajat tekevät valmistuttuaan sijaisuuksia määräaikaisissa suhteissa useita vuosia, mikä tarkoittaa usean peräkkäisen kesän palkattomuutta. Lisäksi toistuvat kesätyöttömyysjaksot vaikuttavat määräaikaisten opettajien työkokemuskuukausien kertymiseen sekä eläkekertymiin, jolloin työttömyysjaksojen vaikutukset kertautuvat pitkälle tulevaisuuteen. Ennen kaikkea kesäajalta palkan saaminen on oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvokysymys: saman työn tekemisestä on maksettava sama palkka.

Keskimääräinen palkkakustannus 27 määräaikaiselle opettajalle kesäajalta (huomioiden lomapäiväkorvausten vaikutuksen) olisi noin 178 200 euroa. Jyväskylän kaupunki on linjannut strategiassaan visiokseen olla kasvava ja kansainvälinen sivistyskaupunki. Lisäksi strategian tavoitteena on sijoittua varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resurssoinnissa viiden parhaan joukkoon asukaslukuun suhteutettuna Suomen 10 suurimman kaupungin vertailussa. Jotta Jyväskylä voisi olla houkutteleva ja reilu, hyvää henkilöstöpolitiikkaa toteuttava työnantaja, on määräaikaisille opettajille maksettava palkka koko heidän työskentelemästään ajasta.

Yllä olevaan perustuen me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että koko lukuvuoden työskennelleille määräaikaisille opettajille maksetaan jatkossa palkka myös kesäkeskeytyksen ajalta, vaikka viranhaltija palaisikin töihin. Tämä on oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvokysymys, joka takaa, että kaikki opettajat saavat ansaitsemansa korvauksen työstään riippumatta siitä, milloin he työskentelevät.

Elma Hyöky ja Vilma Viitasaari

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen pilotti Jyväskylään

Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat yhteydessä mm. parempaan keskittymiskykyyn, fyysiseen terveyteen, akateemiseen suoriutumiseen, sosiaalisiin suhteisiin, vastoinkäymisistä selviämiseen, vähempiin käytöshäiriöihin ja pienempään riskiin sairastua mieliala- ja ahdistus- ja muihin yleisiin mielenterveyden häiriöihin. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat harjoiteltavissa olevia taitoja ja niiden opetuksesta koulupäivien yhteydessä on saatu hyviä tuloksia myös Suomessa.

Helsinkiläisessä Laakavuoren koulussa (N=250) toteutetussa pilottikokeilussa kaikille alakoululuokille (1-6 luokat) lisättiin lukujärjestykseen tunti viikossa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta vuosina 2019-2021. Oppilailta, vanhemmilta ja opettajilta kerätyissä kyselyissä havaittiin, että kokeilun seurauksena lasten keskittyminen ja viihtyminen koulussa parani, ryhmätyötaidot ja toisten auttaminen lisääntyivät, rasismi, kiusaaminen ja kiukunpuuskat vähenivät, riitojen sopiminen ja itsensä rauhoittelutaidot paranivat.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki aloittaa Laakavuoren mallin mukaisen/mukailevan viikoittaisen tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuskokeilun, ja vaikutusten seurannan (sisältäen verrokkiluokkiin vertailun), vähintään kahdella Jyväskylän alakoululla mahdollisimman pian.

Essi Rantanen (Kesk.), Katri Savolainen (Vihr.) ja Vilma Viitasaari (Vihr.)

2022

Valtuustoaloite metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ja ympäristödemokratian vahvistamiseksi Jyväskylässä

Jätetty 28.11. 2022

Käsitelty

Jyväskylä on kaupunkistrategiassaan asettanut missiokseen kuntalaisten hyvinvoinnin, osallisuuden sekä yhteisöllisyyden edistämisen ja yhdeksi tavoitteekseen luonnon monimuotoisuuden turvaamisen. Haluamme olla metsien taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden yhteensovittamisen edelläkävijä. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen yksi keskeisimpiä osa-alueita on luonnon- ja vesiensuojelu. Myös metsäohjelmamme huomioi suojelualueiden sekä biodiversiteetin merkityksen.

Resurssiviisas Jyväskylä 2040 –ohjelmassamme olemmekin päättäneet käynnistää Jyväskylän luonnonsuojeluohjelman laadinnan vuosien 2022–2025 aikana. Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin köyhtyminen koskettavat meitä kaikkia. Siinä missä ilmastonmuutoksen torjunta on globaali haaste, voidaan suomalaisen luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä suojella vain täällä Suomessa. Kuntalaisten osallisuus yhteisen luontomme suojelemiseksi uhkaa kuitenkin jäädä varsin ohueksi.

Jyväskylän kaupunki voi olla edelläkävijä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja kansalais-yhteiskuntaa osallistavan ympäristödemokratian kehittämisessä. Tämä on mahdollista valvomalla neuvottelevan prosessin tuloksena syntyneen metsäohjelman toteuttamista ja päivittämällä se tarvittaessa uutta ekologista tilannekuvaa vastaavaksi. Kansalaisyhteiskunnan kannanotot huomioimalla voidaan vahvistaa luottamusta kunnalliseen demokratiaan, vähentää kaavavalituksia ja nopeuttaa kaavojen toteutumista. Jyväskylän kaltaiset kaupungit ovat suurina yhteisöllisinä maanomistajina avainasemassa luontokadon pysäyttämisessä, luonnon ennallistamisessa ja ilmastokriisin hillitsemisessä. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on edellytys monien muiden tavoitteiden (ekosysteemipalvelut, kuntalaisten terveys, viihtyvyys, maiseman kauneus, virkistäytyminen, turvallisuus) saavuttamiselle.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Jyväskylän kaupunki selvittää mahdollisuutta ryhtyä kaupungille 24.11.2022 jätetyssä kuntalaisaloitteessa ”Luonnon monimuotoisuutta lisättävä Jyväskylän kaupungin metsissä” esitettyihin toimiin:

1. Kaupunki arvioi vuoteen 2030 saakka olevan metsäohjelmansa tavoitteiden tähänastisen toteutumisen luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja metsäluonnon tilan parantamisen kannalta ja tarvittaessa päivittää metsäohjelmansa, jotta turvataan luontodirektiivin tiukan suojelun piirissä olevien lajien elinympäristöt ja suojellut luontotyypit sekä edistetään luonnonmetsien säilymistä.

2. Kaupunki säilyttää olemassa olevat toimivat ekologiset verkostot uutta yleiskaavaa valmisteltaessa ja toteutettaessa nojautuen uusimpaan tutkimustietoon metsäluonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisen vaatimista toimista ja turvaten viimeisten lähes luonnontilaisten metsien koskemattomuuden.

3. Vanhoja metsiä ja mahdollisesti suojeluunkin sopivia alueita ei enää käsitellä voimakkaasti, harvenneta ja hakata. Talousmetsissä siirrytään kokonaan jatkuvapeitteiseen metsätalouteen

4. Tavoitteeksi asetetaan vuoteen 2030 mennessä 30 % suojelu ja suojelualueiden pysyvyys turvataan. Metsien luontoarvojen kartoituksesta tehdään yleinen käytäntö. Kaupunki pyytää metsäosastoa arvioimaan säännöllisesti toimenpiteittensä vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä raportoimaan metsäluonnon tilasta.

5. Kehitetään kansalaisyhteiskunnan ja asiantuntijajärjestöjen kannanottojen nykyistä parempi huomioiminen kaavan valmistelussa ja näin toimimalla vähennetään kaavavalituksia ja nopeutetaan kaavojen toteutumista.

 

Sirkku Ingervo (vas.), Leena Lyytinen (vihr.)

 

 

Valtuustoaloite Määräaikaisille opettajille maksettava kesäloman ajalta palkka

Jätetty 31.10. 2022

Käsitelty

Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa työskenteli lukuvuonna 2021-2022 yhteensä 27 opettajaa, jotka tekivät opetustyötä koululla koko lukuvuoden, mutta eivät saaneet kesäajalta palkkaa.⁣ 

Määräaikaisen opettajan jääminen ilman kesäajan palkkaa johtuu pääsääntöisesti kahdesta syystä. Ensimmäisessä tapauksessa määräaikainen opettaja palkataan säästösyistä vain opetuskuukausiksi. Toisessa tapauksessa määräaikainen viransijainen on palkattu lakisääteisen perhevapaan sijaiseksi. Tällöin vakituinen viranhaltija voi palata virkavapaalta kesäkeskeytyksen alkaessa ”töihin” kesäksi, jolloin määräaikainen sijaisena toiminut opettaja jää useimmiten ilman kesäajan palkkaa. Laki ei kuitenkaan estä kuntaa maksamasta palkkaa myös koko lukuvuoden työskennelleelle sijaiselle, vaikka viranhaltija palaisi töihin kesäksi – näin tekee esimerkiksi Ypäjän kunta.

Opettajan vuosipalkka on jaettu kahdelletoista (12) kuukaudelle, mutta määräaikaiset opettajat tekevät täysimääräisesti töitä saaden vain kymmenen (10) kuukauden palkan. Kesäajan palkattomuus aiheuttaa useille luokan- ja aineenopettajille kohtuuttomia tilanteita. Jyväskylässä monet opettajat tekevät valmistuttuaan sijaisuuksia määräaikaisissa suhteissa useita vuosia, mikä tarkoittaa usean peräkkäisen kesän palkattomuutta. Lisäksi toistuvat kesätyöttömyysjaksot vaikuttavat määräaikaisten opettajien työkokemuskuukausien kertymiseen sekä eläkekertymiin, jolloin työttömyysjaksojen vaikutukset kertautuvat pitkälle tulevaisuuteen. ⁣Ennen kaikkea kesäajalta palkan saaminen on oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvokysymys: saman työn tekemisestä on maksettava sama palkka.

Keskimääräinen palkkakustannus 27 määräaikaiselle opettajalle kesäajalta (huomioiden lomapäiväkorvausten vaikutuksen) olisi noin 178 200 euroa.

Jyväskylän kaupunki on linjannut strategiassaan visiokseen olla kasvava ja ja kansainvälinen sivistyskaupunki. Lisäksi strategian tavoitteena on sijoittua varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resurssoinnissa viiden parhaan joukkoon asukaslukuun suhteutettuna Suomen 10 suurimman kaupungin vertailussa. Jotta Jyväskylä voisi olla houkutteleva ja reilu, hyvää henkilöstöpolitiikkaa toteuttava työnantaja, on määräaikaisille opettajille maksettava palkka koko heidän työskentelemästään ajasta.

Yllä olevaan perustuen me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että koko lukuvuoden työskennelleille määräaikaisille opettajille maksetaan jatkossa palkka myös kesäkeskeytyksen ajalta, vaikka viranhaltija palaisikin töihin.

Elma Hyöky ja Vilma Viitasaari

 

Valtuustoaloite Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen pilotti Jyväskylään

Jätetty 30.5. 2022

Käsitelty

Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat yhteydessä mm. parempaan keskittymiskykyyn, fyysiseen terveyteen, akateemiseen suoriutumiseen, sosiaalisiin suhteisiin, vastoinkäymisistä selviämiseen, vähempiin käytöshäiriöihin ja pienempään riskiin sairastua mieliala- ja ahdistus- ja muihin yleisiin mielenterveyden häiriöihin. 

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat harjoiteltavissa olevia taitoja ja niiden opetuksesta koulupäivien yhteydessä on saatu hyviä tuloksia myös Suomessa. Helsinkiläisessä Laakavuoren koulussa (N=250) toteutetussa pilottikokeilussa kaikille alakoululuokille (1-6 luokat) lisättiin lukujärjestykseen tunti viikossa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta vuosina 2019-2021. Oppilailta, vanhemmilta ja opettajilta kerätyissä kyselyissä havaittiin, että kokeilun seurauksena lasten keskittyminen ja viihtyminen koulussa parani, ryhmätyötaidot ja toisten auttaminen lisääntyi, rasismi, kiusaaminen ja kiukunpuuskat vähenivät, riitojen sopiminen ja itsensä rauhoittelutaidot paranivat.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki aloittaa Laakavuoren mallin mukaisen/mukailevan viikoittaisen tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuskokeilun, ja vaikutusten seurannan (sisältäen verrokkiluokkiin vertailun), vähintään kahdella Jyväskylän alakoululla mahdollisimman pian.

Essi Rantanen (Kesk), Katri savolainen (Vijhhr.) ja Vilma Viitasaari (Vihr.)

Valtuustoaloite Esteetön uimaranta Jyväskylään

Jätetty 21.3.2022

Käsitelty

Jyväskylä on upea järvikaupunki, jossa on kaikkiaan 34 kaupungin ylläpitämää yleistä uimarantaa. Jyväskylässä ei ole kuitenkaan ainuttakaan esteetöntä uimarantaa, sillä ainoan esteettömän uimarannan liikuntarajoitteisille tarkoitetut uimaportaat ovat särkyneet kesällä 2020, eikä niitä ole sen jälkeen korjattu. Jokaisella jyväskyläläisellä tulisi olla mahdollisuus nauttia kesästä, luonnosta, järvestä ja ulkoilma-aktiviteeteista, rajoitteista huolimatta.

Jyväskylän kaupunkistrategiassa (2022-2025) liikuntapääkaupunki on yksi Jyväskylän neljästä strategiakärjestä, jonka tavoitteina ovat mm. “Suomen liikkuvimmat kaupunkilaiset” ja “Suomen parhaat olosuhteet liikunnalle”. Jotta Jyväskylä voisi kutsua itseään aidosti Suomen liikuntapääkaupungiksi, tulisi jokaisella olla mahdollisuus liikunnan harrastamiseen. Lisäksi Liikuntalain (390/2015) 5 § velvoittaa kunnan luomaan edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle mm. järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, ja rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.

Esteetön ympäristö ei erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella. Esteettömyydessä on yksinkertaisesti kyse ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa. (Invalidiliitto) Esteettömyys koskettaa kaikkia, mutta erityisen tärkeää se on niille, joilla on jokin vamma tai jotka ikääntyvät. Rajoitteet voivat olla myös väliaikaisia, kuten raskaudesta tai tapaturmasta johtuvia.

Uinti ja muut vesiliikuntalajit, kuten melonta, purjehdus tai SUP-lautailu, ovat luonnostaan melko esteettömiä ja erinomaisia liikuntamuotoja liikuntarajoitteisille, kehitysvammaisille ja näkövammaisille. Joillekin vammaisryhmille uiminen on lähes ainoa soveltuva liikuntamuoto. Isoin haaste niiden harrastamisessa tulee esteellisestä rantaympäristöstä sekä veteen pääsemisestä.

Esteetön uimaranta tulee suunnitella aidosti esteettömäksi. Esteettömällä uimarannalla tulee päästä liikkumaan pyörätuolilla, rollaattorilla ja lastenvaunujen kanssa. Lisäksi suunnittelussa on huomioitava myös näkövammaiset. Apuvälinettä käyttävän tulee päästä veteen saakka uimaan tai harrastamaan muita vesiliikuntalajeja. Järven rantaan ja järveen pääseminen voidaan mahdollistaa pysyvän luiskan tai siirrettävän luiskamaton avulla. Rannalla tulee olla esteettömät puku- ja WC-tilat. Lisäksi rannalla tulee olla esteetön laituri ja penkkejä istumista varten. Rannan saavutettavuuden mahdollistamiseksi rannan läheisyydessä on hyvä olla esteetön pysäköintimahdollisuus.

Esteettömän uimarannan suunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon eri käyttäjäryhmät sekä osallistaa kaupunkilaisia suunnitteluprosessissa. Tarvittaessa on hyödynnettävä konsultaatiota esteettömyyden asiantuntijoilta. Suunnitteluun on tärkeää osallistaa myös vammais- ja vanhusneuvostot sekä kokemusasiantuntijoita (esimerkiksi Invalidiliitosta ja Kynnys ry:stä).

Kaupunkilaisten osallistaminen on erityisen tärkeää suunniteltaessa esteettömän rannan sijaintia. Lisäksi on tärkeää tiedottaa esteettömästä uimarannasta selkeästi, saavutettavasti ja ajantasaisesti viestintäkanavissa, jotka tavoittavat kohderyhmät hyvin.

Monissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa on jo esteettömäksi tehtyjä uimarantoja, ja moneen on suunnitteilla sellainen. Esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Espoossa, Halikossa, Iisalmessa ja Rovaniemellä on esteetön uimaranta. Rovaniemen kaupunki sai lähivirkistysalueiden kehittämiseen valtionavustusta, jota käytettiin mm. esteettömän uimarannan tekemiseen. Valtionavustuksen saamista esteettömän uimarannan toteuttamiseksi tulee selvittää myös Jyväskylässä.

Esteetön uimaranta on aluksi kulu, mutta pitkässä juoksussa parantaa kuntalaisten terveyttä vähentäen mm. terveydenhuoltokustannuksia. Suhteessa moniin muihin mahdollisiin liikuntaratkaisuihin esteetön uimaranta on edullisimmasta päästä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Jyväskylään tehdään esteetön uimaranta, joka suunnitellaan huolellisesti yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja kohderyhmien kanssa.

Anna Kylmälä, Vilma Viitasaari ym.

 

 

 

 

 

2021

Valtuustoaloite ilmastohätätilan julistamisesta

Jätetty 29.11. 2021

Käsitelty

Kansainvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, vuonna 2018 julkistama ilmastonmuutoksen haittoja arvioiva raportti sai maailman heräämään ilmastokriisiin vakavuuteen. 

Tämän jälkeen lukuisat valtiot, kaupungit ja kunnat ympäri maailmaa ovat julistaneet ilmastohätätilan. Mukana ovat jo muun muassa suuret kaupungit Lontoo, Bryssel, Pariisi ja New York. Euroopan unioni teki oman julistuksensa vuonna 2019 ja Helsinki vuonna 2020. Useissa Suomen kunnissa ilmastohätätilan julistamista harkitaan parhaillaan. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on todennut 22.9.2021 YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessaan, että ”Ei ole liioiteltua todeta, että meillä on edessämme maailmanlaajuinen ilmastohätätila”. Paikallisesti myös Jyväskylän yliopisto julistanut ilmastohätätilan vuonna 2019. 

Jyväskylän tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030, sekä jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kestävän hyvinvoinnin kaupunki viimeistään vuonna 2040. Olemassa olevat tavoitteet on koottu Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelmaamme.

Ilmastohätätilan julistaminen on selkeä jatkumo näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Hätätilajulistuksen tarkoitus on nostaa ilmastostrategiset tavoitteemme näkyville ja kirkastaa ja vahvistaa Jyväskylän imagoa ympäristöarvot huomioivana kaupunkina.

Julistuksen avulla viestimme niin kuntalaisille, yhteistyökumppaneillemme, alueen nykyisille kuin tuleville yrityksille, että olemme sitoutuneet vahvasti ja pitkäjänteisesti ottamaan ilmastonäkökulmat huomioon kaupungin kehittämisessä.

Lisäksi julistus lisää tietoisuutta ilmastokriisin vakavuudesta ja kannustaa tehokkaisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Jyväskylän kaupunki julistaa ilmastohätätilan. 

Katri Savolainen, Ilona Helle et al

 

 

 

 

 

Valtuustoaloite Rauhalahden voimalaitoksen energiantuotannon korvaamiseksi vaadittavien investointien toteuttamiseksi muulla kuin puun polttoon perustuvilla investoinneilla

Jätetty 29.11. 2021

Käsitelty

Jyväskylän kaupunginvaltuuston yhdessä asettama tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Koska kaupungin hiilidioksidipäästöistä lähes 50% on peräisin rakennusten lämmittämisestä, ohjaavat päästötavoitteet myös kaupungin omistamaa energiayhtiö Alvaa luopumaan hiilidioksidia ilmaan päästävästä, verotuksen kautta kallistuneesta, turpeen poltosta.

Yksi keskeisimmistä päästökysymyksistämme tulevana vuosikymmenenä onkin löytää korvaaja turpeen poltolle. Koska Rauhalahden voimalaitos tulee käyttöikänsä päähän alle 10 vuoden kuluessa, on uusia energian ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä investointeja yhtiölle luvassa tulevana vuosikymmenenä aivan väistämättä. Merkittävät investoinnit tulevatkin liittymään juuri Rauhalahden voimalaitoksen lämmöntuotannon korvaamiseen.

Alvan tulevia Rauhalahden voimalaitoksen turvetta korvaavaan energiantuotantoon liittyviä investointeja ei kuitenkaan tule tehdä sijoittamalla puun polttoon perustuviin energiantuotantomenetelmiin. Tämä siitä syystä, että puun polttoon liittyy suuria a) taloudellisia, b) biomassan riittävyyteen, c) ilman hiilidioksidipitoisuuden nousuun, kuin d) luonnon monimuotoisuuden heikentymiseen liittyviä riskejä.

Biomassa, eli puu, määritellään tällä hetkellä uusiutuvaksi energiamuodoksi ja se on tästä syystä verotuksellisesti vielä edullista polttoainetta. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys ja paine luokitella puun polttoa vähemmän ympäristöystävällisemmäksi ja mm. korottaa sen verotusta on jo olemassa ja kasvaa jatkuvasti.

Puun poltto energian tuotantomuotona vapauttaa absoluuttisesti ilmaan merkittävän määrän hiilidioksidia, enemmän kuin mm. turpeen tai kivihiilen poltto (ks. Kuva 1.). Puun uusiutuvaksi energiaksi luokittelu perustuu puiden kykyyn sitoa hiilidioksidia takaisin ilmasta kasvaessaan. Suuri määrä tutkijoita on kuitenkin nostanut viime aikoina esiin, että sitominen tapahtuu ilmastokriisin hillitsemisen kannalta liian hitaasti (Viite 1).

Myös Eu:n tasolla puun ja metsien käyttöä, ja näin ollen mahdollisuuksia hyödyntää puupohjaisia polttoaineita lämmön ja sähköntuotannon raaka-aineena, käsitellään monessa jatkuvasti päivitettävässä strategiassa ja direktiiveissä (mm. EU:n metsästrategiassa, biodiversiteettistrategiassa, uusiutuvan energian direktiivissä, LULUCF-direktiivissä). Ja kehityksen suunta on selkeä. EU:n on osoittanut tavoittelevansa seuraavan 30 vuoden aikana ilmakehään vapautuvan hiilidioksidikuorman pienentämistä, luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja sitä kautta myös metsäalan ja hiilinielujen säilyttämistä. Paine puun polton vähentämiselle ja verotuksen kiristämiselle on EU:n asettamien tavoitteiden näkökulmasta siis selkeä ja odotettavissa oleva.

Myös biomassan riittävyyteen liittyy merkittäviä riskejä. Suomen ilmastopaneeli on arvioinut, että kivihiilen korvaamiseen tarvittaisiin 7–10 miljoonaa kiintokuutiota puuta ja turpeen korvaamiseen 6–7 miljoonaa kiintokuutiota. Joten jos siis kivihiili ja turve korvattaisiin kokonaan puulla, metsäenergian käyttö harppaisi rajusti nykytasolta (ks. Kuva 2).

Metsähallituksen 3/2021 valmistuneen selvityksen mukaan, metsähake tulisi riittämään vain 50 % turpeen käytön korvaamiseen. Selvityksessä todettiin, että biomassan käytön merkittävä lisääminen nykyisestä tulisikin tarkoittamaan käytännössä ulkomaisen biomassan käytön lisääntymistä Suomessa (Viite 2 – Metsähallituksen selvitys 2021).

Investointipäätöksiä tehdessä on tärkeä huomioida myös seuraavat tekijät. Monet muut uusiutuvan energian lähteet ovat jo nyt taloudellisesti kilpailukykyisiä bioenergian kanssa ja niiden ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat huomattavasti bioenergiaa pienemmät. Ilmastonmuutoksen eteneminen, ympäristön tilan heikkeneminen ja globaalit päästörajoitukset tulevat vaikuttamaan energia- ja materiaali-intensiivisten tuotteiden kysyntään kansainvälisillä markkinoilla. Energian- ja lämmöntuotannon, sekä lämmön varastoinnin teknologiat kehittyvät parhaillaan suurin askelin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämmekin, että kaupungin tulisi käyttää omistajaohjausta Alvan investointipäätöksissä ja varmistaa, että Rauhalahden nykyisen tuotannon korvaamiseen tarvittavia merkittäviä investointeja ei tehdä investoimalla puun polttoon perustuvaan energiantuotantoon.

Katri Savolainen, Ilona Helle et al

Lisää liikenneturvallisuutta 30 km/h nopeusrajoituksilla

Jätetty 25.10. 2021

Käsitelty 28.11.2022

Ajonopeuksien rauhoittaminen on tehokas keino lisätä turvallisuutta etenkin sellaisilla alueilla, joilla kaikenikäiset kulkevat paljon jalan ja pyörällä. Tämä tarkoittaa niin koulujen ja päiväkotien, sairaaloiden kuin palvelukeskusten ympäristöjä sekä asuinalueita. Kunnat ovat avainasemassa näiden alueiden liikenneturvallisuutta koskevissa ratkaisuissa.”


Lähde: Liikenneturva (https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/30-km-h-kannattaa/ )

Suurista kaupungeista eniten 30 km/h -rajoituksia on Espoossa, 59 prosenttia. Seuraavaksi tulee Tampere 56 prosentilla ja kolmantena Helsinki 51 prosentilla. Myös Jyväskylän tulee lisätä 30 km/h nopeusrajoituksia niille soveltuvilla alueilla, sillä se lisää liikenneympäristön turvallisuutta. 

Turvallinen ja sujuva liikenneympäristö on myös vetovoimatekijä kaupungeille erityisesti lapsiperheiden keskuudessa. Lisäksi turvalliseksi koettu liikenneympäristö kannustaa valitsemaan kävelyn ja pyöräilyn entistäkin useammin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki kartoittaa 30 km/h -rajoitukset taajamissa ja keskusta-alueella, ja lisää niitä sopiville kaduille.

Kaisa Peltonen ja Ilona Helle et al

 

 

Klassisen musiikin festivaali Jyväskylään

Jätetty 2.8.2021

Käsitelty 25.4.2022

Jyväskylä on aktiivinen tapahtumakaupunki. Varsinkin kesäaikaan erilaiset ulkoilmatapatumat ovat merkittävä osa kaupunkimme kulttuuritarjontaa. Kesäaikaan sijoittuvaa tapahtumatarjontaa olisi mahdollista täydentää ja monipuolistaa tuomalla esimerkiksi klassista musiikkia osaksi Jyväskylän kesän festivaaliohjelmistoa. Asiantuntemusta sisältöjen suhteen löytyy kaupungista ja tarvetta kesäisille klassikoille varmasti on.

Viime vuosina kaupungin esitys- ja esiintymispaikat ovat monipuolistuneet ja niinpä Jyväskylä tarjoaa useita eri paikkavaihtoehtoja erikokoisten ulkoilmakonserttien järjestämiseen. Tarvittaessa esimerkiksi Paviljongin alueella on mahdollista hyödyntää Lutakon aukion lisäksi myös alueen muita fasiliteetteja.

Esitämme, että Jyväskylän kaupunki selvittää mahdollisuuksia järjestää klassisen musiikin festivaali Jyväskylässä kesällä 2022.

Meri Lumela ja Eila Tiainen

 

Jyväskylälle eläinten hyvinvoinnin edistämissuunnitelma ja eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelin

Jätetty 31.5.2021

Käsitelty 25.4.2022

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylälle on laadittava suunnitelma eläinten hyvinvoinnin edistämisestä, jossa on selkeät mittarit ja seurantamekanismit (ks. esimerkiksi nykyiset sukupuolten tasa-arvosuunnitelmat). Näin Jyväskylä ottaa aktiivisesti vastuuta eläinten hyvinvoinnista alueellaan. Suunnitelmassa tulee määritellä, miten Jyväskylä edistää eläinten hyvinvointia toimillaan ja arvioi eri toimiensa hyvinvointivaikutuksia. Suunnitelmassa tulee myös määritellä eläinten hyvinvoinnin edistämisen kehityskohteet aina yhdelle nelivuotiskaudelle.

Toisen valvontaeläinlääkärin viran perustaminen kaupunkirakennepalveluihin 1.6.2021 alkaen on tervetullut toimenpide eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Eläinlääkäripalveluiden ja valvonnan lisäksi eläinten elinolot liittyvät kuitenkin muihinkin kaupungin toimialoihin: kaavoitukseen (mm. viherkäytävät), virkistysalueiden ja metsien hoitoon (mm. pesimärauha, niittyjä turvaamaan pörriäisten elinoloja), liikuntapalveluihin (esim. talviaikaisten kävelyreittien kartta) sekä elintarvike- ja muihin julkisiin hankintoihin (mm. yhä tavoitteellisemmat tuotantoeläinten hyvinvointikriteerit). Tuotanto- ja lemmikkieläinten lisäksi kaupungin on kannettava vastuuta myös alueellaan elävistä luonnonvaraisista eläimistä.

Jyväskylän eläinlääkäripäivystyksen kohdalla tulee saada asiakastyytyväisyyden, palvelun laadun ja hinnoittelun seuranta mukaan siten, että ongelmien ilmetessä niihin pystytään myös tehokkaasti puuttumaan ennaltaehkäisten niiden ilmeneminen jatkossa. Eläinlääkäripäivystyksen seuraavaa kilpailutusta varten on syytä aloittaa markkinakartoitus ja -vuoropuhelu eläinlääkäripalvelujen tarjoajien kanssa, jotta jatkossa kilpailutukseen saadaan useampia osallistujia ja laatukriteereiden merkitys voi olla suurempi.

Tällä hetkellä Jyväskylän löytöeläinpalvelut toimivat, mutta esimerkiksi luovutettaessa löytö- tai populaatiokissoja uusiin koteihin, niiden sterilisaatiosta/kastraatiosta, tunnistusmerkitsemisestä, rokottamisesta ja loishäädöistä vastaa palveluntarjoaja omalla kustannuksellaan ja ilman kaupungin asettamaa velvoitetta. Kun seuraavan kerran löytöeläinpalveluja kilpailutetaan, tulee eläinten hyvinvointia edistävät laadulliset kriteerit olla vahvemmin mukana kilpailutuksessa.

Tiedonkulkua ja yhteistyötä lisäämällä eläinten hyvinvointia on mahdollista edistää tehokkaammin ja ongelmiin on mahdollista puuttua nopeammin. Jyväskylään tulee perustaa eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelin, joka jakaa kokemuksia eläinsuojelutilanteesta, pyrkii edistämään eri tahojen osaamista ja yhteistyötä sekä parantaa Jyväskylän alueella eläinten hyvinvoinnin tasoa muun muassa päättäjille tehtävin aloittein. Yhteistyöelimeen kuuluvat alueen eläinsuojeluviranomaiset, SEY:n eläinsuojeluneuvojat ja paikalliset eläinsuojeluyhdistykset sekä muut mahdolliset aktiiviset ja järjestäytyneet eläinsuojelutoimijat.

Jyväskylässä tulee jatkossa kehittää myös eläinten hyvinvointivaikutusten arviointia.

Liisa Kuparinen ja Irene Hallamäki et al

 

Maauimala Jyväskylään

Jätetty 31.5.2021

Käsitelty 31.1.2022

Suomeen on vuosikymmenten saatossa rakennettu maauimaloita mm. Tampereelle, Lahteen ja Kotkaan. Pohjoisin lienee Rovaniemellä ja pienemmistä paikkakunnista mainittakoon alle 5000 asukkaan Askola. Maauimalat ovat kesäisin suosittuja liikunta ja virkistyspaikkoja ja parhaimmillaan myös vetovoimaisia turistikohteita.

Jyväskylässä on huutava pula allastilasta niin kuntouinnin kuin seuratoiminnankin näkökulmista. Samalla liikkumattomuus aiheuttaa yhä suurempia kustannuksia yhteiskunnalle. Allastilan lisäksi Jyväskylästä puuttuu myös 10m hyppytorni, jonka toteuttamiseksi ei luonnonvesistä ole löytynyt turvallista kohdetta. Niinikään Jyväskylästä puuttuu lapsiperheille suunnattu kesäinen turistikohde.

Jyväskylän uimahallin kasvaminen vesiliikuntakeskus AaltoAlvariksi on vaatinut suuria ponnistuksia vuosikymmenten saatossa ja mukana ovat olleet niin Likes säätiö kuin yliopistokin. Hipposhanketta puolestaan viedään eteenpäin yhdessä kaupallisten kumppanien kanssa. Näistä voimme ottaa oppia myös maauimalan toteuttamisessa.

Alvar Aallon toimisto suunnitteli aikanaan AaltoAlvarin takapihalle ulkoaltaan. Yhteistyössä Yliopistokiinteistöjen kanssa AaltoAlvarin ja Liikunnan laitoksen väliin voisi toteuttaa rakennusperintöä kunnioittaen maauimalan, joka yhdessä AaltoAlvarin kanssa muodostaisi vetovoimaisen ja ympärivuotisen turistikohteen, joka palvelisi lämpimässä vedessä uimista toukokuulta syys-lokakuulle ja nykyaikaisena teräsaltaana avantouintipaikkana talvikaudella.

Muita sijaintipaikka vaihtoehtoja voisivat olla jo aiemminkin esille nostetut Viitaniemi tai Mattilanniemi. Toisaalta ”Uimahalli Palokkaan” -kuntalaisaloitteen tavoitteita voisi edistää myös maauimalan avulla ja Vaajakosken Wellamon peruskorjauksen yhteydessä voi olla tarpeen pohtia myös vaihtoehtoa, jossa vanha halli korvataan kokonaan uudelle ja tämän yhteyteen rakennettaisiin myös maauimala.

Laajavuoren kehittämisen yhteydessä on joskus puhuttu myös vesipuistosta. Kunnallinen maauimala ja yksityinen vesipuisto voisivat myös muodostaa vetovoimaisen turistikohteen, joka nostaisi liikuntapääkaupungin palvelutarjontaa uudelle tasolle niin kuntalaisten kuin turistienkin näkökulmasta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että maauimala lisätään Jyväskylän kaupungin liikuntaolosuhteiden kehittämisohjelmaan vuosille 2022-2030 ja että toiminnan ja talouden näkökulmasta parasta toteutusvaihtoehtoa selvitetään yhdessä sidosryhmien kanssa.

Ari-Pekka Liukkonen, vihreä valtuustoryhmä et al

Mielenterveystaidoilla vahvistetaan hyvinvointia

Jätetty 23.3.2021

Käsitelty 30.5.2022

Jyväskylässä valmistellaan parhaillaan lakisääteistä hyvinvointikertomusta, johon kootaan laajasti tietoa asukkaiden hyvinvoinnista kuluneelta neljältä vuodelta. Tilastotietojen ja erilaisten tutkimusten perusteella voidaan todeta, että monet hyvinvoinnista kertovat asiat ovat edenneet oikeaan suuntaan ja valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin. Lapset ovat terveitä, liikkuvat ja harrastavat. Heillä on hyvät suhteet vanhempiinsa ja kavereita. Nuorten tupakointi ja päihteiden käyttö on vähentynyt.

Selvitys osoittaa myös, että 10 – 20 prosentilla lapsista ja nuorista on elämässään erilaisia riskitekijöitä, jotka vaarantavat terveen ja turvallisen kasvun sekä hyvän oppimisen. Myös Jyväskylässä on nähtävissä merkkejä kehityksestä, jossa ongelmat kasautuvat ja vaikeutuvat.  Mielialaan liittyvät ongelmat, ahdistus ja väkivalta ovat lisääntyneet ja yleistyneet.

Mielenterveys on tärkeä osa jokaisen ihmisen hyvinvointia. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen kykenee käyttämään omia kykyjään ja selviytymään elämään kuuluvista haasteista sekä tekemään työtä ja ottamaan osaa oman yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on voimavara, johon vaikuttavat elämäntilanteet ja olosuhteet.

Mielenterveystaidoilla tarkoitetaan mm. tunne- tietoisuus- ja vuorovaikutustaitoja, joustavuutta kohdata elämään kuuluvia vastoinkäymisiä sekä kykyä säädellä arjen kuormitusta. Taitoihin kuuluvat keskeisesti myös turvataidot, itsetuntemus ja omien vahvuuksien ja arvojen tunnistaminen sekä arjen taidot. Koronavuosi on vahvistanut entisestään näiden taitojen merkitystä.

Mielenterveyttä voidaan vahvistaa ja tukea sekä siihen liittyviä tunnetaitoja oppia ja harjoitella kodin ja vapaa-ajan rinnalla myös osana koulun päivittäistä arkea. Perusopetuksessa mielenterveystaitojen oppiminen ja harjoittelu on osa hyvinvointioppimisen kokonaisuutta.  Hyvät mielenterveystaidot tukevat lapsen ja nuoren kasvua ja niiden avulla vahvistetaan koko kouluyhteisön hyvinvointia, rakennetaan yhteisöllisyyttä sekä ehkäistään kiusaamista ja yksinäisyyden kokemuksia.

Mielenterveystaitojen systemaattisen opettamisen ja oppimisen tueksi opetushenkilöstölle tulee tarjota koulutusta, joka antaa ajantasaista tietoa ja välineitä mielenterveystaitojen edistämiseen sekä oppilaiden psyykkisen hyvinvoinnin, voimavarojen ja vahvuuksien tukemiseen.

Ehdotamme, että opetushenkilöstön tarjottavan koulutuksen ohella mielenterveystaitojen systemaattisen oppimisen tueksi perusopetuksen kouluille suunnitellaan ja kouluissa toteutetaan ohjelma, joka sisältää mm. mielenterveyden ja oman hyvinvoinnin vahvistamisen perusteet sekä ohjeita riskitilanteiden tunnistamiseen ja muiden auttamiseen.

Jyväskylän kaupunki on hakeutumassa mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön sitouttavan kouluyhteisötyön mallin kehittämiseen. Mallilla tuetaan oppilaiden kiinnittymistä kouluun vahvistamalla myönteistä koulukulttuuria ja tunnistetaan ja autetaan oppilaita, joilla on haasteita säännöllisessä koulunkäynnissä. Mielenterveystyö ja nimenomaan ennaltaehkäisyn näkökulma ovat tässä yhteisellä rajapinnalla.

Valmista materiaalia ja tukea koulutuksen järjestämiseksi on tarjolla, mm. MIELI, eli Suomen Mielenterveys ry tarjoaa koulutusta (Hyvää mieltä yhdessä-koulutus alakouluihin, Hyvän mielen koulu -koulutus yläkouluihin) ja konkreettisia työvälineitä oppilaiden mielenterveystaitojen opettamiseen ja oppimiseen kouluissa.

Vihreä valtuustoryhmä

Jyväskylästä perheystävällinen työpaikka

Jätetty 22.3.2021

Käsitelty 31.10.2022

Jyväskylä on lasten, nuorten ja perheiden kaupunki. Maineemme koulutuskaupunkina on mainio ja tarjoamme eri ikäisille asukkaillemme laadukkaita palveluja. Haluamme edistää hyvinvointia ja osallisuutta. Kaupunkistrategiassa olemme ilmaisseet tahtomme tehdä Jyväskylästä parhaan paikan asua, oppia ja tehdä työtä. Haluamme strategiamme mukaisesti tehdä kaupungista myös houkuttelevan työpaikkana ja työnantajana. Perheystävällisyyden lisääminen on konkreettinen ja merkittävä hyvinvointiteko sekä vetovoimatekijä. Jyväskylän kaupunki on alueemme suurin työllistäjä ja voi omalla toiminnallaan näyttää suuntaa myös muille työnantajille.

Perheystävällinen työpaikka ajaa kaikkien etua. Perheen ja työn yhteensovittaminen koskee eri elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa olevia työssäkäyviä ihmisiä. Kyse on sekä asenteista että teoista, joilla tehdään mahdolliseksi työnteon ja perhe-elämän sujuvuus arjessa. Perheystävällisyyden kehittäminen on osa työkyvyn ja työssä jaksamisen tukemista, työn tuloksellisuuden vaalimista, monimuotoisuuden toteutumista, tasa-arvoisuutta ja eri-ikäisten työntekijöiden johtamista. Kun työntekijät voivat hyvin, voi kaupunkikin paremmin. Samalla Jyväskylä voi profiloitua perheystävällisenä työnantajana. 

Yksi tapa edistää perheystävällisyyttä kaupungin organisaatiossa on liittyä Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan: https://perheystavallinentyopaikka.fi/ 

Väestöliitto myöntää ohjelmaan osallistuneille organisaatioille Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen. Tämä olisi luonnollinen jatkumo lapsiystävällinen kunta -tunnustukselle, joka meillä jo on. Perheystävällisyyden lisääminen on investointi Jyväskylän tärkeimpään pääomaan – sen omaan henkilöstöön. 

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Jyväskylä ryhtyy toimiin tehdäkseen perheystävällisyytensä näkyväksi, parantaakseen sitä entisestään sekä helpottaakseen perheen ja työn yhteensovittamista kaupungin eri toimialoilla. Tämä edellyttää nykytilan kartoittamista ja arvioimista yhdessä kaupungin työntekijöiden kanssa sekä uusien perheystävällisten toimintatapojen ja ohjeistuksien ottamista käyttöön. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi liittymällä Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan tai tekemällä käytännöt muulla tavoin avoimeksi ja näkyväksi.

Vihreä valtuustoryhmä

 

Sukupuolivähemmistöjen huomioon ottaminen kaupungin palveluissa
Jätetty 3.5.2021
Käsitelty 20.2.2023
 

Riitta Tynjä (skp) teki 24.4.2017 valtuustoaloitteen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseksi kaupungin palveluissa. Aloitteen keskeinen tavoite oli lisätä kaupungin henkilöstön tietoisuutta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta, ja siinä esitettiin henkilöstön koulutustarpeen kartoitusta kyseisistä teemoista. Valtuustoaloitetta käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 27.11.2017, jolloin se palautettiin 51 henkilön äänellä takaisin valmisteluun. 11.6.2018 aloite käsiteltiin valtuustossa uudelleen ja vastaus hyväksyttiin.

 Aloite nosti hyvin esille henkilöstön tietoisuuden merkitystä yhdenvertaisen palvelun saamisessa. Vuosien 2017-2020 laajassa hyvinvointikertomuksessa todetaan, että henkilöstöä on koulutettu kohtaamaan vähemmistöryhmät paremmin. On kuitenkin tarpeen tehdä uusi aloite erityisesti sukupuolivähemmistöjen aseman parantamiseksi, sillä kaupungissamme on edelleen useita konkreettisia, käytännön arkielämässä esiintyviä esimerkkejä, joissa ihmisen oletetaan olevan joko mies tai nainen.

 Sopivan WC-tilan, pukukopin tai suihkutilan löytäminen on esimerkiksi muunsukupuoliselle hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta. Tällä hetkellä liikuntapääkaupungiksi tähtäävässä Jyväskylässä kaikilla ei ole samanlaista mahdollisuutta harrastaa liikuntaa esimerkiksi sukupuolitettujen harrastusryhmien ja edellä mainittujen pukeutumis- ja saniteettitilojen vuoksi. Ongelma tulisi ratkaista sekä kaikissa liikuntapaikoissa että koko kaupungin julkisissa tiloissa hyödyntäen muun muassa Hippos-hankkeen sukupuolivaikutusten arvioinnissa löydettäviä keinoja sukupuolivähemmistöjen parempaan huomioimiseen. Vastauksena vihreiden kulttuuri- ja liikuntalautakunnassa tekemään kyselyyn sivistyspalveluissa on selvitetty, missä sen kiinteistöissä on tai ei ole sukupuolineutraaleja WC-tiloja. Asia tulisi kartoittaa laajemmin koko kaupungin tasolla, ja kaikkiin kohteisiin pitäisi järjestää sukupuolineutraali WC. Tämä ei edellytä uudis- tai korjausrakentamista, vaan tilojen merkitseminen ja selkeä ohjeistaminen riittävät muutostöiksi.

 Lisäksi kaikissa lomakkeissa pitää tunnistaa sukupuolen moninaisuus. Jos kyselyissä ei anneta kaikille sukupuolille sopivaa vaihtoehtoa, vähemmistöjen kokemukset jäävät tunnistamatta. Usein sukupuolivähemmistöt jäävät myös huomioimatta laajemmissa raporteissa, koska tieto on luokiteltu kaksijakoisesti mies/nainen, kuten esimerkiksi vuosien 2017-2020 laajassa hyvinvointikertomuksessa. Jatkossa on tärkeää huomioida sukupuolivähemmistöt uuden tiedon keräämisessä, ja raporteissa tulee mainita, jos sukupuolivähemmistöjä koskevaa tietoa ei ole ollut saatavilla.

 Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että:

  1.       Jyväskylässä laaditaan sukupuolivaikutusten arviointi sukupuolivähemmistöjen oikeuksista saada yhdenvertaista palvelua sukupuolienemmistöihin nähden kaikilla kaupungin toimialoilla. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa on käytävä läpi tilanteet, joissa mies-nais-jaottelun ulkopuolella oleva henkilö ei saa sukupuoltaan tunnustavaa palvelua, tai hänellä ei ole mahdollisuutta valita omalle sukupuolelleen sopivaa vaihtoehtoa. Arvioinnissa laaditaan ratkaisuehdotukset ja toimenpidesuunnitelma, jonka avulla nämä selvitetyt epäkohdat saadaan korjattua.
  2.       Kaikkiin Jyväskylän kaupungin olemassa oleviin julkisiin tiloihin järjestetään selkeästi merkitty sukupuolineutraali WC-tila. Uusissa rakentamiskohteissa sukupuolineutraalit WC-tilat ja sukupuolivähemmistöt huomioivat pukutilaratkaisut otetaan lähtökohdaksi.
  3.       Jyväskylän kaupungin kyselyihin, lomakkeisiin ja järjestelmiin lisätään sukupuolta kysyttäessä vaihtoehdot ”muu” ja ”en halua ilmoittaa”.
  4.       Jyväskylän kaupunki viestii kuntalaisille sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden toteutumisen eteen tehdyistä parannuksista.

 

Vihreä valtuustoryhmä

 

2020

Valtuustoaloite traumainformoidun työotteen jalkauttamisesta Jyväskylän palveluihin

Jätetty 7.12.2020

Käsitelty 27.9.2021

Jyväskylän kaupunginvaltuutetut yli puoluerajojen ovat ottaneet useassa puheenvuorossaan esiin ennaltaehkäisevän sekä hallinnonalat ylittävän työn merkityksen. Tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasaantumista, karsia päällekkäisiä toimintoja sekä panostaa aidosti ja tutkitusti vaikuttaviin palveluihin. Pelkällä rakenteiden kehittämisellä ei kuitenkaan saada aitoa vaikuttavuutta aikaiseksi, vaan tarvitaan lisää välineitä ja ymmärrystä ihmisten traumainformoituun kohtaamiseen kaikkialla palveluissamme.

Traumainformoitu kohtaaminen tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että kaikissa kohtaamisissa huomioidaan ihmisten tunnehaavat, jotka vaikuttavat käytökseemme. Pyrkimys on siis ymmärtää syitä käytöksen taustalla ja luoda jokaisesta kohtaamisesta korjaava kokemus. Traumainformoitu työ ei ole yksilöön kohdistuva hoitomuoto, vaan kyse on koko työyhteisön ja organisaation muuttamisesta traumainformoiduksi. Tästä hyötyy palveluidemme piirissä olevien jyväskyläläisten lisäksi myös koko työyhteisö.

Organisaatiotasolla tavoitteena tulee olla koko Jyväskylän muuttaminen kaupungiksi, jossa kaupunkilaiset tulevat kohdatuksi turvallisessa ilmapiirissä, joka tietää trauman yleisyydestä väestötasolla, tunnistaa trauman merkit ja oireet, osaa toimia taumatietoisesti kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa ja ehkäisee uudelleentraumatisoitumista palveluiden piirissä.

Traumainformoitu työote on levinnyt laajalle englanninkielisissä maissa ja viimeisen parin vuoden aikana myös suomalaisen osaaminen on kasvanut merkittävästi. Kaupunkistrategiamme yhtenä keskeisenä kärkenä on osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat. Hyvinvoinnin ytimessä on ihminen, joka tulee lämpimästi kohdatuksi kaikissa arjen tilanteissa juuri sellaisena kuin on. 

Me allekirjoittaneet haluamme tehdä Jyväskylästä ensimmäisen kaupunkiorganisaation Suomessa, jossa traumainformoitu työote on jalkautettu kaikkeen toimintaamme. 

 

Vihreä valtuustoryhmä

 

Valtuustoaloite päiväkotien ja koulujen piha-alueiden muuttamisesta viherpihoiksi

Jätetty 26.10.2020

Käsitelty

Jyväskylän varhaiskasvatuksessa on otettu ilahduttavalla tavalla luonto- ja liikuntapainotteisuus osaksi arkea. Valitettavasti erityisesti luontopainotteisuus metsäretkineen osana varhaiskasvatuksen arkea näyttää rajoittuvan vain osaan päiväkoteja. Jyväskylän omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa luonnon merkitys on kytketty ensisijaisesti ympäristökasvatukseen, luontoelämyksiin ja liikunnan monipuolisuuteen. 

Uusimman tutkimustiedon valossa monimuotoisen luontokosketuksen merkitys lapselle on kuitenkin edellä mainittua laajempi. “Luonnonvarakeskuksen tutkijan johtamassa kokeellisessa tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa, että 3–5-vuotiaiden päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa eli kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita. Korkea hygieniataso, urbaani elämäntyyli ja riittämätön luontokosketus yksipuolistavat elimistön mikrobistoa. Yksipuolinen mikrobisto lisää immuunijärjestelmän häiriöiden, kuten atopian, diabeteksen, keliakian ja allergioiden riskiä.” 

On ymmärrettävää, että kaikkia jyväskyläläisiä varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia ja varsinkaan koulujen oppilaita ei viedä metsään viitenä päivänä viikossa, joten on syytä tuoda luonto jokaisen lapsen luokse.

Me allekirjoittaneet esitämme, että jokaiseen Jyväskylän päiväkodin ja peruskoulun pihaan tuodaan lapsimäärään nähden riittävän suuri määrä metsäpohjaista kasvustosta, kuten kunttaa, siirtonurmea tai istutuslaatikoita ja Jyväskylän Tilapalvelu -liikelaitos ottaa tämän talonrakentamisen pihasuunnittelussa huomioon. Myös esimerkiksi niittykaistaleet, lahopuuaidat ja hyönteishotellit koulujen ja päiväkotien pihoilla toisivat lapsille mahdollisuuden luontokokokemukseen ja tukisivat samalla luonnon monimuotoisuutta.

Vihreä valtuustoryhmä

 

Uusi siirtolapuutarha-alue Jyväskylään

Jätetty 21.9.2020

Käsitelty 22.3.2021

Erilaiset korona-viruksesta aiheutuneet rajoitukset vähensivät kuluneen kesän ulkomaanmatkailua ja vastaavasti lisäsivät matkailua kotimaassa sekä kasvattivat kävijämääriä erityisesti luontokohteissa. Myös viljelypalstojen suosio ja kesämökkien kysyntä kasvoivat merkittävästi.

Jyväskylässä Sulkurannan siirtolapuutarha on palvellut jyväskyläläisten omana kesänviettoalueena jo vuodesta 1948 antaen kaupunkilaisille mahdollisuuden luonnonläheiseen kesänviettoon ja omaan pieneen kesäasuntoon järven rannalla melkein keskellä kaupunkia. Matkan kesäasunnolle mökille on voinut taittaa vaikkapa polkupyörällä ja alue on hyvin saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Siirtolapuutarha tarjoaa mahdollisuuksia mm.  virkistäytymiseen, puutarhanhoitoon ja yhteisölliseen toimintaan.

Alueemme elinvoimaa voidaan vahvistaa lisäämällä ja monipuolistamalla mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa kotimaassa ja tässä tapauksessa kotikaupungissa. Esitän, että Jyväskylässä selvitetään mahdollisuus kaavoittaa uusi siirtolapuutarha-alue viljelyyn hyvin soveltuvalle ja helposti saavutettavalle paikalle. Asemakaavan tavoitteena olisi tarjota kaupunkilaisille mahdollisuus vuokrata kohtuuhintaisesti pitkäaikainen viljelypalsta ja rakentaa sinne siirtolapuutarhaperinteitä noudattaen pieni mökki kesäkäyttöön.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki selvittää mahdollisuudet uuden siirtolapuutarha-alueen perustamiselle.

Luonnonsuojelun uudet toimenpiteet osaksi Jyväskylän kaupungin luonnonsuojelun periaatteita

Jätetty 11.5.2020

Käsitelty

Kaupungit ja kunnat ovat osaltaan vastuussa luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Kaupungin strategian mukaisesti Jyväskylän tulee käyttää luonnonvaroja harkiten ja huolehtia luonnon monimuotoisuudesta. Maailmalla ja Suomessa on kehitetty uusia luonnonsuojelutoimenpiteitä, jotka soveltuvat hyvin myös Jyväskylään, kuten ekologinen kompensaatio, viherkerroin ja puutase.

Luonnon monimuotoisuus hupenee hälyttävää tahtia, jolloin uusia toimintamalleja tarvitaan. Lähes puolet Suomen luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi, esimerkiksi noin 75 % metsäluontotyypeistä ja yli 50 % suoluontotyypeistä on uhanalaisia. Uhanalaisia lajeja on Suomessa jo lähes joka kolmas. Maailmanhistorian kuudes sukupuuttoaalto on käynnissä ihmisen aiheuttamana, myös Suomessa.

Jyväskylän kaupungin valmisteilla olevassa luonnonsuojeluohjelmassa tulee määrittää kaupungin hallinnassa olevien luontotyyppien määrä ja ottaa ne huomioon maankäytössä. Uhanalaisille luontotyypeille ei tule sallia rakentamista tai muuta niiden tilaa heikentävää toimintaa. Ekologinen kompensaatio, eli luontohyvitys, tulee ottaa käyttöön, kun luontotyyppejä hävitetään pysyvästi esimerkiksi rakentamisen tieltä. Luontohyvitys voidaan tehdä esimerkiksi ennallistamalla jo heikentyneitä elinympäristöjä niin, että Jyväskylän luonnon tila ei kokonaisuudessaan enää heikkene (no net loss -periaate). Metsien käytössä tulee varautua päivittämään metsäohjelma vastaamaan YK:n uusia suosituksia suojeltavien alueiden pinta-alasta (nosto 17%:sta 30%:iin).

Täydennysrakentamisen alle jää välillä myös kaupunkivihreää. Viheralueiden, ja erityisesti puiden, säilyttämiseksi ja lisäämiseksi asemakaavoitetuilla alueilla tulee ottaa käyttöön viherkerroin ja puutase. Viherkertoimen käytöstä on hyviä esimerkkejä muun muassa Tampereen kaupungista ja molemmat toimenpiteet olisivat Jyväskylän AVOin kaupunkiympäristö -politiikan mukaisia. Puilla ja viheralueilla on iso merkitys asukkaiden viihtyvyyden, luonnon monimuotoisuuden kuin myös ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten, kuten lisääntyneiden sateiden ja kuumien hellepäivien hallinnassa. Viherkerroin ja puutase -työkaluilla kaupunkipuiden ja viheralueiden määrä voidaan helpommin hallita; säilyttää ja asettaa lisäystavoitteita.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylä selvittää yllä olevien toimenpiteiden mahdollisuuden ja ottaa ne käyttöön pian.”

Ilona Helle

Kaisa Peltonen

 

 

2019

Aurinkoenergian hyödyntämisen edistäminen

Jätetty 25.11.2019

Käsitelty

Aurinkoenergia kasvattaa jatkuvasti osuuttaan yhtenä ympäristöystävällisenä energiantuotantomuotona. Teknologioiden kehittyessä ja ilmastonmuutoksen edetessä aurinkoenergian merkitys ja kysyntä tulevat kasvamaan lähitulevaisuudessa. Aurinkoenergiaa hyödyntävien laitteistojen rakentamistarve ja -halukkuus tulevat lisääntymään kiihtyvällä tahdilla, jolloin hankinta tulee tehdä mahdollisimman helpoksi. Muun muassa kaavoitus, tontinluovutusehdot ja maankäyttösopimukset ovat avainasemassa luomassa edellytyksiä aurinkoenergian hyödyntämiseen sekä aurinkoenergian huomiointiin koko kaupungin ja kaupunkikonsernin tasolla.

 

Aurinkoenergian edistämiseksi on mahdollista ottaa käyttöön mm. alla olevia toimenpiteitä:

– Kaavoituksessa tulee mahdollisuuksien mukaan kaavamääräyksin suunnata rakennusten kattopinnat suuntaan, joka mahdollistaa auringon säteilyn optimaalisen hyödyntämisen.

– Kaavamääräyksillä tulee sallia aurinkoenergian keruulaitteet, mikäli perusteltua tapauskohtaista estettä ei ole. Tämä poistaa toimenpideluvan tarpeen.

– Maankäyttösopimuksissa ja tontinluovutusehdoissa ohjataan energiatehokkaaseen rakentamiseen ja aurinkoenergian käyttöön.

– Suunnitteluvaatimuksilla ja -suosituksilla sekä laatutavoitteilla ohjataan rakennusalueen suunnittelijat mahdollistamaan aurinkoenergian hyödyntäminen. Esimerkki: Kankaan Laatuaapinen.

– Julkisissa rakennuksissa, nykyisissä ja tulevissa (esimerkiksi koulut ja päiväkodit), arvioidaan aina aurinkopaneeleiden mahdollisuus.

– Kaupunkikonsernin tytäryhtiössä ja liikelaitoksissa arvioidaan aurinkoenergian hyödyntämisen mahdollisuus.

 

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki selvittää erilaiset tavat edistää ja ottaa käyttöön aurinkoenergiaa aina kun mahdollista.

Vihreä valtuustoryhmä et al

 

 

Autojen yhteiskäyttö osaksi resurssiviisasta Jyväskylää

Jätetty 28.10.2019

Käsitelty 21.9.2020

 

 

Yhteiskäyttöautoja käyttämällä Jyväskylän kaupunki voisi mahdollisesti laskea omia henkilöautojen käytöstä koituvia kustannuksia sekä laskea oikeanlaisen kaluston valitsemalla virkamiesajojen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi hyödyntämällä yhteiskäyttöautopalvelua, joka mahdollistaa Kaupungin kaluston jakamisen asukkaille kaluston ollessa pois virkakäytöstä Kaupunki voi laajentaa verovaroilla hankittujen resurssien hyödyntämistä eri käyttäjä ryhmille.

Mahdolliset hyödyt Jyväskylän kaupungille:

– Täydentää joukkoliikennejärjestemää

– Kaupungin ajoneuvokustannusten lasku

– Parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä

– Vähentää oikean kalustovalinnan kautta liikenteen päästöjä (myös lähipäästöt)

– Mahdollisuus jakaa verovaroilla hankittuja resursseja takaisin veronmaksajien käyttöön

– Parantaa yhteiskäyttöautojen asema-alueiden houkuttelevuutta asukkaiden silmissä

 

Hyödyt asukkaille:

-Pienentää auton omistamisen tarvetta

-Pienentää autoilun kustannuksia

-Parantaa sosiaalista tasa-arvoisuutta

-Parantaa keskusta-alueen asukkaiden lähipalveluvalikoimaa

Yhteiskäyttöautoilla on suurin kysyntä arki-iltaisin sekä viikonloppuisin. Kaupungin omistamien ja vuokraamien autojen käyttö painottuu puolestaan arkipäiviin ja virka-aikoihin. Kaupungin ja autojen yhteiskäyttöpalveluita tuottavien yritysten  kumppanuudella olisi mahdollisesti saavutettavissa synergioita niin kaupungin, kyseisten yritysten, kuin asukkaiden ja ilmastonkin näkökulmista.

Aloitteen tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia:

– vähentää Jyväskylän kaupungin tarvetta omistaa tai vuokrata leasing-sopimuksella autoja

– lisätä lataushybridien, täyssähköautojen ja biokaasuautojen osuutta kaupungin autokannassa

– tehostaa kaupungin omien autojen yhteiskäyttöä

– Kaupungin omistamien autojen vuokraamiseen kaupunkilaisille, kun kaupungilla ei ole niille käyttöä

– vähentää työntekijöiden tarvetta tulla töihin omalla autolla, kun työtehtävien luonteeseen kuuluu vähäistä tai satunnaista tarvetta liikkua autolla

– vähentää pysäköintipaikkojen tarvetta keskusta-alueella pitkällä aikajänteellä

Autojen yhteiskäyttö tukee kestävän liikkumisen liiketoiminta- ja palveluinnovaatioita ja toteuttaa kaupunkistrategian resurssiviisauden tavoitteita. Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki selvittää mahdollisuudet tehdä yhteistyötä autojen yhteiskäyttöpalveluita tuottavien yritysten kanssa. 

Ari-Pekka Liukkonen et al

 

 

Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapia helpommin saataville jokaiselle naiselle

Jätetty 30.9.2019

Käsitelty 8.6.2020

Lantionpohjalihasten hyvä kunto on naisten elämänlaatuun liittyvä tärkeä asia. Moni nainen kärsii synnytyksen jälkeen lantionpohjan ongelmista. Toiminnan häiriöiden ongelmia ovat mm. selkäkivut, lantion alueen kiputilat, lantionpohjan elinten laskeumat, virtsaamisen, ilman ja ulosteen hallinnan puute, suorien vatsalihasten erkauma ja hengityksen vaikeudet. Tukilihasten toiminnallisuudella on suora vaikutus myös henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta arjessa jaksamiseen.

Lantionpohjan lihasten treenaaminen auttaa ehkäisemään vaurioita jo ennalta. Lantionpohjan lihasten uudelleen löytäminen raskauden ja synnytyksen jälkeen vaatii suurella osalla naisia aiheeseen koulutetun ammattilaisen opastusta. Äitiysfysioterapian laiminlyönti voi johtaa muun muassa vaikeampien tuki- ja liikuntaelinten ongelmien kehittymiseen sekä jopa tulevaisuuden lapsihaaveiden lykkäämiseen. Tieto siitä, että henkilökohtaista tukea kuntoutumiseen on tarjolla, voi ehkäistä myös synnytykseen liittyviä yleisiä pelkoja.

Esimerkiksi Ranskassa jokainen nainen on oikeutettu saamaan vähintään kymmenen tuntia lantionpohjatreenejä synnytyksen jälkeen. Kyse ei ole ryhmätunneista, kuten useimmiten Suomessa, vaan fysioterapeutin tai kätilön yksityisesti ohjaamasta henkilökohtaisesta ohjauksesta.

Tarjoamalla jokaiselle synnyttäneelle äidille neuvolapalveluiden yhteydessä tukea ja esimerkiksi käynti koulutetulla äitiysfysioterapeutilla ennen ja jälkeen synnytyksen, voidaan ennaltaehkäistä ongelmia. Suomessa äitiys- ja lantionpohjan fysioterapian palveluseteli on ollut käytössä jo Helsingissä, Kouvolassa ja Seinäjoella. Palveluseteli tai kunnallinen äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti on tarpeellinen, sillä vähävaraisilla asiakkailla on muuten korkea kynnys käydä äitiysfysioterapiassa ja he saattavat laiminlyödä tarpeellisen hoidon. Fysioterapiaan pääsyn tulisi olla mahdollisimman helppoa tulotasoon katsomatta.

Jyväskylässä on kiinnitetty aiheeseen huomiota jo vuosien ajan ja toimintamalleja on kehitetty eteenpäin. Jyväskylässä terveydenhoitaja tai lääkäri tarkastaa lantionpohjan kunnon synnytyksen jälkeen, kaupunki tarjoaa muutamia ryhmämuotoisia jumppia ja neuvolassa annetaan paperinen ohje lantionpohjan harjoitteiden tekemiseen. Haastavimpiin ongelmiin on saatavilla lantionpohjan fysioterapiaa. Nämä toimintamallit eivät kuitenkaan korvaa yksilöllistä koulutetun ammattilaisen avustuksella tehtyä synnytyksestä palautumisen tarkastamista ja harjoittelua. Jokaisella naisella tulee olla oikeus saada ammattilaisen tuki niin raskausajan kuin synnytyksen mukanaan tuomiin kehon muutoksiin ja mahdollisiin haasteisiin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylässä laaditaan suunnitelma äitiysfysioterapian palvelujen laadun ja saavutettavuuden parantamisesta siten, että jokaisella raskaana olevalla ja vastasynnyttäneellä on yhdenvertainen oikeus riittävän yksilöllisesti ohjattuun äitiysfysioterapiaan.

Kaisa Peltonen, vihr.,Raisa Ojaluoto, vihr. et al

Lasten ja nuorten harrastusoikeuden varmistaminen Jyväskylässä

Jätetty 10.6.2019

Käsitelty

Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi osallisuus ja yhteisöt, joihin he voivat ja haluavat kuulua. Harrastusten kautta heillä pitäisi olla mahdollisuus valita yhteisö ja toiminta, jonka kautta he voivat kokea onnistumisia, jotka parantavat heidän itsetuntoaan. Tällä on suuri kerrannaisvaikutus siihen, millaisen tulevaisuuden polun aikuisuuteen he saavat. Hyvän itsetunnon omaava ihminen ei altistu herkästi esimerkiksi kiusaamiselle, mikä on todella vakava ongelma nykyisessä yhteiskunnassa. Kiusaaminen kouluyhteisössä saattaa aiheuttaa vakavia ongelmia oppimismotivaatioon ja koulunkäyntiin.

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen keinoista seuraavaa;

”Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Luodaan Islannin mallista suomalainen toteutus. Vahvistetaan koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa ja sen laatua, kerhotoimintaa sekä yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Käynnistetään valmistelu, jonka tavoitteena on edistää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä.”

Jyväskylän tulisi olla tämän tavoitteen sekä kaupunkistrategiamme osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen mukaisesti kärjessä toteuttamassa edellä mainittua tavoitetta. Siksi Jyväskylään tulisi perustaa yhdessä sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä kulttuuri- ja liikuntatoimen poikkihallinnollinen lasten ja nuorten harrastekoordinaattorin toimi.

Hänen tehtäviinsä kuuluisi koota koulujen ja oppilaitosten, kolmannen sektorin sekä muiden lasten ja nuorten harrastustoimintaa tarjoavien ja järjestävien tahojen toimijat yhteen. Tämän myötä lapsille ja nuorille olisi tarjolla yksi toimija, jonka alta löytyisi laaja ja kattava kirjo erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi toimenkuvaan tulisi lisätä harrastusten piiriin ohjaavaa toimintaa yhdessä koulujen, sosiaalitoimen ja nuorisotyön piirissä toimivien tahojen kanssa. Painopistealueena olisi ensisijaisesti köyhien ja vähävaraisten perheiden lapset ja nuoret. Harrastekoordinaattorin toimeen tulisi liittää myös harrastuksiin liittyvän taloudellisen avun ohjaaminen sitä tarvitseville ja siihen oikeutetuille lapsille sekä nuorille.

Kyse on osaltaan Liikkuva Koulu -hankkeen jatkamisesta ja syventämisestä sekä Islannin mallin kokemuksien hyödyntämisestä.  Islannin mallissa seuratoiminta on tuotu vahvasti mukaan osaksi koululiikuntaa. Tämä mahdollistaa erilaisten lajien kokeilemisen sekä harrastamisen kaikille nuorille ja näin liikunta- ja harrastustoiminta saadaan ulotettua etenkin niihin lapsiin ja nuoriin, joilla ei ole perheen taloudellisen tilanteen vuoksi mahdollisuutta muuten olla sen vaikutuspiirissä. Kyse ei ole pelkästään liikuntaharrastustoiminnasta. Tarkoitus on mahdollistaa lapsille ja nuorille erilaisia tilanteita, joissa heillä on mahdollisuus kokeilla ja löytää oma harrastuksensa niin liikunnasta, kulttuuurista tai vaikka järjestötoiminnasta.

Touko Aalto, vihr., Jukka Hämäläinen, sd. et al

Varhaiskasvatuksen suhdeluvut määritettävä tarkemmin

Jätetty 10.6.2019

Käsitelty 26.10.2020

 Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto antoi vuoden 2019 alussa huomautuksen Jyväskylän varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden antamasta selvityksestä käy ilmi, että varhaiskasvatuksessa on ollut paljon henkilöstön poissaoloja tai ryhmien henkilökuntamäärä on ollut liian pieni suhteessa lasten lukumäärään. Hoito- ja kasvatushenkilöstön ja lasten välinen säädösten mukainen suhdeluku on ylittynyt toistuvasti tarkastelluissa päiväkodeissa. Useassa ryhmässä hoito- ja kasvatushenkilöstön määrä on ollut suurempi kuin kolme, jolloin lapsia on ollut ryhmää kohden varhaiskasvatuslain mukaan säädettyä lapsilukua suurempi määrä.

Varhaiskasvatuslain 36 §:ssä todetaan, että päiväkodissa voidaan poiketa 35 §:ssä tarkoitetuista suhdeluvuista tietyin kriteerein. Poikkeaminen voi tapahtua siten, ettei lapsia ole muutoin kuin lyhyt- ja yhtäaikaisesti päiväkodissa enempää kuin suhdeluku edellyttää. Lisäksi suhdeluvuista voidaan poiketa tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laajennettaessa lapsen varhaiskasvatusaikaa 17 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Jyväskylässä varhaiskasvatus on toteutettu mahdollisimman kustannustehokkaasti. Vanhemmille on epäselvää, millaisissa ryhmissä lapset ovat ja ovatko suhdeluvut lain mukaiset. Laki ja osaltaan myös tuntiperusteinen maksujärjestelmä mahdollistavat lisäksi sen, ettei lasten todellinen lukumäärä vastaa suhdeluvuissa ilmoitettua lapsilukua. Suhdelukujen kanssa säätäminen vie henkilökunnan työaikaa ja on pois perustehtävästä. Vanhemmilta ja varhaiskasvatuksen henkilöstöltä saadun palautteen perusteella Jyväskylässä on tarpeen määritellä varhaiskasvatuksen suhdelukukäytännöt lain edellyttämää määrittelyä selkeämmin – olemmehan aikaamme edellä ja panostamme lapsiystävällisenä kaupunkina asukkaidemme hyvinvointiin.

 

Esitämme, että Jyväskylässä tehdään tarkennuksia varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin seuraavilla kirjauksilla:

  1. suhdeluvuista ei saa poiketa ennalta tiedettyjen poissaolojen takia,
  2. suhdeluvuista saa poiketa enintään yhden päivän ajan,
  3. suhdelukuja tarkastellaan ryhmätasolla, ei yksikkötasolla,
  4. lasten laskennallisesta puolittamisesta luovutaan, jokainen lapsi lasketaan kokonaisena.

 

Nämä säännökset otetaan käyttöön sekä kunnallisissa että yksityisissä varhaiskasvatusyksiköissä ja niiden toteutumista valvotaan säännöllisesti.

Leena Lyytinen et al

Jyväskylän koiraystävällisyyden kehittäminen

Jätetty 10.6.2019

Käsitelty

Jyväskylän ihmisasukkaiden lisäksi jyväskyläläiskodeissa asuu huomattava määrä, arviolta kymmeniätuhansia, koiria. Paitsi että koirilla on itseisarvo ja tärkeä merkitys perheilleen itses-sään, ne myös monin tavoin tukevat ihmisten hyvinvointia. Koirien myötä ihmiset mm. liikkuvat ja lenkkeilevät ja tutustuvat toisiin ihmisiin eli koirilla on merkitys ihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden tukemisessa. Jyväskylässäkin toimii myös vapaaehtoistoimintana mm. kaupungin vanhuspalveluiden piirissä ikäihmisiä virkistämässä käyviä kaverikoiria sekä hali-bernejä, kirjastoissa ja kouluissa lasten lukemista tukevia lukukoiria sekä pelastuskoirakoita tukemassa viranomaisia etsintä- ja pelastustehtävissä.

Viime vuosina Jyväskylä ei ole juurikaan pystynyt kehittämään kaupungin koirapalveluita, kunnes nyt on taas pitkän tauon jälkeen tarpeellisesti suunnitteilla kaupungin toteuttamia koirapuistoja. Jyväskylän koiranomistajat olisi paikallaan ottaa myös monella muulla tavalla huomioon. Tätä kaupungin koiraväki toivoo. Koirakansalaisten huomioon ottamisella ei aina tarvitse olla merkittäviä kustannusvaikutuksia, vaan usein kyse voi olla myös pienistä, mutta koiraystävällisyyttä merkittävästikin lisäävistä ratkaisuista.

Jyväskylän koiranomistajien hienoa vastuullisuutta kuvastaa se, että kun kysyin Jyväskylän koiraharrastajien Facebook-ryhmässä toiveita kaupungin koira-asioiden kehittämisestä, yli 70 vastauksessa toivottiin kävelyteiden varsille lisää roska-astioita; koirien jätökset siis halutaan kerätä, mutta hankaluudeksi koetaan jäteastioiden vähäisyys. Jäteastioiden puute oli koettu mm. seuraavilla alueilla/ reiteillä: kevyen liikenteen väylät Keljosta Nenäinniemeen ja Ristonmaalta Keljonkankaalle (kerrotun mukaan ei yhtään roskista kilometrien mittaisella reitillä), Seppälä, Lohikoski, Viitaniemen-Taulumäen rantareitti, Palokassa Saarijärventien varsi ja kevyen liikenteen väylä Palokkajärven vierellä, Halssila, Väinölä, Mannila. Yhteensä kaupunginosia, tarkempia alueita tai reittejä, joilla oli koettu jäteastioiden puutetta, mainittiin kahden päivän aikana jopa 43 laajasti lähes koko kaupungin alueelta eli puute on yleinen.

Muita toiveissa esiin nousseita tai muutoin tiedossa olevia selkeitä parannuskohteita ovat:

kaupungin virallisen koiranuittopaikan turvallisuuspuutteet (paikalla on usein koirattomien vierailijoiden jättäminä mm. pulloja, myös rikottuina, samoin huumeneuloja, ja ai-dan ulottuvuus veteen on useille koirille riittämätön ja aita on paikoin hieman kumollaan)

koirankoulutukseen soveltuvien kenttien vähäisyys tai käyttöluvan puute niille. Nyt useita hiekka- ja nurmikenttiä on vähällä käytöllä, kun taas koiraharrastajilla on pulaa koulu-tuspaikoista. Koulutetuista koirista hyötyvät kaikki kaupunkilaiset. Mm. Laukaassa jääkiekkokaukalo on annettu kesäisin koirankoulutuskäyttöön. Toki jäteastioiden olemassaolosta on huolehdittava ja kenttien yhteydessä voi muistuttaa, ettei koiraa saa päästää tekemään tarpeitaan kentille ollenkaan. Koirankoulutuksesta huolehtivien, vastuullisten koiranomistajien piirissä tämä toki onkin hyvin noudatettu sääntö.

olemassa olevien koirapuistojen puutteet turvallisuudessa (Aatoksenkadun puistossa isojen ja pienten koirien välinen aita paikoin helposti ylitettävissä, pieni koira mahtuu myös porttien ali) tai käytettävyydessä (Aatoksenkadun puiston hiekka pölisee, virikkeiden vähäisyys, vesihanan puute koirien juomaveden saamiseksi)

talviaikaisten koiranulkoilutusreittien puute metsissä ja järvien jäillä

koirille sallittuja uintimahdollisuuksia olisi järvien rannoilla hyvä olla enemmän (nyt esim. Äijälänrannassa järvelle pääsy on estetty kasaamalla suuria kiviä rantakaistaleelle, myös muunlaisia esteet järvelle pääsyyn ovat tavallisia). Samoin turvallinen luonnon-ranta vesipelastusharjoitteluun siten, että sinne pääsee autolla (mm. välineistön kulje-tus).

Koirakieltokylttejä on myös paikoilla, joilla ei ole perustetta kiellolle, kuten joillain vene-rannoilla.

Killerillä ajoreitti Jyväskylän agility teamin hallille on siinä määrin kuoppainen, että on vaikea löytää autolle ja matkustajille turvallisia ajoväyliä.

Myös lasten ja nuorten koiraharrastusmahdollisuuksia erityisesti koiraurheilun osalta olisi syytä tukea niin kuin tuetaan monien muiden nuorten urheilulajien kohdalla. Nyt eri-tyisesti seurojen ja koirapalveluyritysten koulutusmaksut ovat huomattavan kalliita.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki:

toteuttaa kyselyn koiraharrastajien kaupunkiin toivomista palveluista ja käyttää kyselyn tuloksia koirapalveluiden kohentamiseksi

kartoittaa puutteet kadunvarsiroskisten määrässä ja sijoittelussa ja laatii suunnitelman roskisten määrän kasvattamisesta siten, että taajama-alueilla koiran jätöksille löytyvät jäteastiat kohtuullisilla välimatkoilla (esim. enintään n. 500 m välein runsaasti käytetyillä reiteillä).

varmistaa kaupungin ainoan virallisen koiranuittopaikan turvallisuuden tihentämällä paikan siivoustahtia ja jatkamalla aitaa järvessä pidemmälle

säilyttää ja palauttaa järvien rantoja virallisten uimarantojen ulkopuolella sillä tavoin ra-kentamattomiksi, että koirienkin kanssa säilyy pääsy uimaan useissa kohdissa kaupungin alueen järviä, ja varmistaa, että myös vesipelastusharjoitteluun löytyy soveltuva, turvallinen luonnonranta.

luovuttaa kaupungin ulkokenttiä ja kesäisin ulkokaukaloita myös koiraharrastajien koirankoulutus- ja koiraurheilukäyttöön. Alueet voisi ottaa kaupungin liikuntapaikkojen varausjärjestelmään mukaan siten, että ne ovat laajasti kaupunkilaisten varattavissa. Mahdollisten maksullisten käyttövuorojen kohdalla sovelletaan tällöin junioreihin samoja alennetun hinnoittelun periaatteita kuin muidenkin liikuntamuotojen kohdalla.

ottaa uusien koirapuistojen suunnittelussa huomioon virikkeellisyyden, turvallisuuden ja käytettävyyden

pitää koirakieltokylttejä esillä vain sellaisilla paikoilla, joilla se on lain, järjestyssääntöjen tai muun erityisen vakavan syyn vuoksi tarpeellista.

pohjustaa talvisin hiihtäjien lisäksi myös lenkkeilijöille, niin koirallisille kuin koirattomillekin, lenkkeilyreittejä luonnon helmaan.

Liisa Kuparinen et al

Viittomakielisten palveluiden vahvistaminen

Jätetty 13.5.2019

Käsitelty 21.9.2020 

Jyväskylä on valtakunnallisesti merkittävä viittomakielen osaamiskeskus, mutta palveluiden resurssit ovat hajallaan eivätkä kohtaa eri-ikäisten viittomakielisten tarpeita. Lisäksi järjestölähtöisten palvelujen tuottaminen perustuu liikaa vapaaehtoisuuteen. Jyväskylän tulisi profiloitua viittomakielisten palveluiden edelläkävijänä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki perustaa monialaisen työryhmän viittomakielen aseman edistämiseksi ja viittomakielisten palveluiden kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa ja selvittää poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa eri palveluiden tämän hetkinen tilanne ja olemassa olevat eri tahojen resurssit. Työryhmä laatii myös suunnitelman ja kehittämisehdotuksen palvelujen parantamiseksi ja kaupungissa toimivien eri tahojen tuottamien palveluiden koordinoimiseksi. Viittomakieliset palvelut ja toimintaympäristöt ovat eri asia kuin viittomakielen tulkin apu asioinnissa.

Jyväskylässä on viittomakielen erityistä valtakunnallista osaamista sekä Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa, joka saa opetusministeriön kohdennettua rahoitusta, että Valteri-koulu Onervassa, joka toimii näkö- ja kuulovammaisten opetuksen osaamiskeskuksena. Lisäksi Jyväskylässä sijaitsee Kuurojen Palvelusäätiön palvelukeskus Metsola, joka tarjoaa palveluasumista, viittomakielisten iäkkäiden päivätoimintaa ja kotipalvelua. Myös Jyväskylän seurakunta tarjoaa viittomakielistä diakonipalvelua. Järjestöinä täällä toimivat Jyväskylän Kuurojen Yhdistys ry, Jalo ry (Jyväskylän kuurojen urheiluseura) – sekä Viito! ry (Jyväskylän yliopiston viittomakieliset ja viittomakieltä opiskelevat).

Jyväskylän kaupungin tarjoamat eri-ikäisille suunnatut kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut tavoittavat heikosti viittomakielisiä asukkaita. Lukuun ottamatta muutamaa erityisliikuntaryhmää palvelut ovat suomenkielisiä. Lisäksi kaupunki julkaisee 5-8 kertaa vuodessa viittomakielisiä uutisia valikoiduista aiheista. Jyväskylän kaupunkistrategian painotuksena on edistää kaikkien asukkaiden osallisuutta ja hyvinvointia sekä on parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Viittomakieliset ovat kielellinen vähemmistöryhmä, jonka asema on turvattu useissa laissa. Kaupunkistrategian tavoite on vahvistaa yhteisöllisyyttä, tukea harrastustoimintaa ja vähentää yksinäisyyttä. Kaupungin tulee eri palveluiden järjestämisessä ottaa nykyistä paremmin huomioon eri-ikäisten viittomakielisten ja viittomakielisten perheiden tarve omakielisiin palveluihin.

Viittomakielisen identiteetin vahvistamiseksi ja viittomakielisten hyvinvoinnin tukemiseksi on tärkeää tarjota kaikille avoimia viittomakielisiä toimintaympäristöjä, joissa voidaan oppia ja käyttää suomalaista viittomakieltä vuorovaikutteisesti ja yhteisöllisesti. Tampereen kaupunki on jo pitkään maksanut toiminta-avustusta Tampereen viittomakieliset ry:lle, jonka turvin yhdistys on voinut palkata kokopäiväisen toiminnanohjaajan. Myös Jyväskylässä on selkeä tarve kokoaikaiselle palvelukoordinaattorille, joka voisi toimia asiantuntijana palvelumuotoilussa ja kehitettäessä viittomakielisille kuuroille sopivia palveluketjuja.

Jyväskylän Vihreä valtuustoryhmä

 

Valtuustoaloite kaupungin tilojen vuokrauskäytäntöjen eettisen ohjeistuksen laatimiseksi ja tilojen vuokraamisen kieltämiseksi YK:n rotusyrjinnän vastaista sopimusta rikkoviin tilaisuuksiin tai sitä loukkaavien järjestöjen, yhdistysten tai yhteisöjen käyttöön.

Jätetty 18.3.2019

Käsitelty

Jyväskylän kaupunki on strategiassaan sitoutunut edistämään resurssien viisasta käyttöä avaamalla tilojaan yhä paremmin kaupunkilaisten käyttöön. Kaupungin julkisten tilojen joustava käyttö kirjastoissa ja muissa yhteisöllisissä tiloissa erilaisten tapahtumien, seminaarien, luentojen ja kokousten järjestämiseksi onkin tärkeä kädenojennus erilaisten kulttuuritapahtumien, harrastustoiminnan ja yhteiskunnallisen keskustelun edistämiseksi. Näin voidaan tukea yhteisöllisyyttä ja ihmisten osallisuutta erilaisiin järjestettäviin toimintoihin matalalla kynnyksellä. Samalla tuetaan sanan- ja kokoontumisvapauden, yhteiskuntamme perusoikeuden, toteutumista osana kaupungin toimintaa.


Muuttunut toimintaympäristö on kuitenkin asettanut viranomaistoiminnalle uusia haasteita linjata siitä, minkälaiseen toimintaan ja keskusteluun tiloja voidaan vapaasti vuokrata tai luovuttaa. Hankalia rajanvetotilanteita voi käytännöissä syntyä silloin, kun kyseessä on esimerkiksi uskonnon harjoittamiseen, yhteiskunnallisesti arkoihin eettisiin kysymyksiin tai päihteisiin liittyvää toiminta ja keskustelu. Periaatteita siitä, millaiseen toimintaan kaupungin tiloja voidaan käyttää, olisikin syytä täsmentää.

Muun muassa Jyväskylässä tapahtunut kirjastopuukotus (2013) ja Sokos-tavaratalossa tapahtunut väkivaltainen hyökkäys (2015) todistavat, että kaupungistamme löytyy tahoja, jotka pyrkivät aktiivisesti väkivallan keinoin rajoittamaan sananvapautta ja kylvämään rasismia. Jyväskylä on sitoutunut kaupunkistrategiassaan edistämään asukkaiden yhdenvertaisuutta ja huomioimaan kulttuurisen moninaisuuden. Haluamme tehdä kaikille tahoille selväksi, ettei kaupunkimme hyväksy rasismia tai väkivaltaa eikä ihmisten eriarvoistamiseen ja syrjintään kannustavaa toimintaa.

Rasismin kieltävä lainsäädäntö on olemassa, joten on kohtuullista, että se näkyy myös käytännön toimenpiteissä. Konkreettisena toimenpiteenä tilojen vuokrausta koskeviin ohjeistuksiin tulisi lisätä, ettei tiloja vuokrata YK:n rotusyrjinnän vastaista sopimusta rikkoviin tilaisuuksiin tai väkivaltaa kannattavaa toimintaa tai sen suunnittelua harjoittaville yhteisöille.

Esitämme, että Jyväskylän kaupunki luo tarkemmat suunnitelmat tilojensa aktiivisemman vuokrakäytön edistämiseksi kaupunkistrategian mukaisesti sekä laatii eettiset ohjeet julkisten tilojen vuokraustoiminnalle. Lisäksi me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki tekee periaatepäätöksen siitä, ettei kaupungin hallinnoimia tiloja vuokrata tai anneta YK:n rotusyrjinnän vastaista sopimusta rikkoviin tilaisuuksiin tai sitä loukkaavien järjestöjen, yhdistysten tai yhteisöjen käyttöön.

Irina Tuokko, (vihr.) ja muut allekirjoittaneet

Valtuustoaloite Kuntien kestävän kehityksen indikaattorit – seurantatyökalu Sitoumus2050 –kunnille

Jätetty 18.3.2019

 

Käsitelty

Valtuustoaloite – Kuntien kestävän kehityksen indikaattorit – seurantatyökalu Sitoumus2050 –kunnille

Valtioneuvoston kanslian Sitoumus 2050 -hanke tarjoaa ilmaisen kestävän kehityksen seurantatyökalun kunnille, jotka ovat tehneet kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen. Työkalu tarjotaan vuoden 2019 ajaksi.

Kaikki Sitoumus2050-kunnat saavat MayorsIndicators-palvelun käyttöönsä. Palvelu tuottaa tietoa muun muassa ympäristön ja hyvinvoinnin kehityksestä kunnissa. Se pohjautuu globaaliin kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda2030:een ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen.

MayorsIndicators-palvelun sisältämien indikaattoreiden avulla kunnat voivat paitsi seurata edistymistään kestävän kehityksen eri osa-alueilla myös verrata kehitystään muihin kuntiin Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Palvelun avulla voi tarkastella esimerkiksi kunnan huoltosuhdetta, palkkatasa-arvoa, hiilinielupotentiaalia ja työpaikkojen moninaisuutta.

Kaiken kaikkiaan palvelu kattaa yli 70 vertailukelpoista indikaattoria kaikilta kestävän kehityksen osa-alueilta. Palveluun on koottu kaikkien Suomen kuntien tiedot julkisista tietolähteistä.

Kunnat saavat myös koulutus- ja tukipalvelun käyttöönsä. Palvelusta kiinnostuneet Sitoumus2050 –kunnat ja kaupungit voivat ilmoittautua palvelun käyttäjiksi ottamalla yhteyttä kestavakehitys@vnk.fi.

 

Jyväskylän kaupunki on tehnyt Sitoumus2050 –sitoumuksen ajalle 01.07.2016 – 30.06.2018, jonka mukaan ympäristöasiat huomioidaan hankintastrategiassa ja ympäristömerkittyjen tuotteiden ja palvelujen osto-osuutta lisätään seuraavien kahden vuoden kuluessa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylä tekee uuden Jyväskylän kaupungin kaupunkistrategiaa tukevan kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen Resurssien viisas käyttö tai Osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat–strategiakärjen osalta ja ottaa käyttöönsä kestävän kehityksen seurantatyökalun sekä raportoi valtuustolle Jyväskylän kaupungin edistymistä kestävän kehityksen eri osa-alueilla.

 

Ilona Helle (vihr)

Leena Lyytinen (vihr)

 

Valtuustoaloite anonyymin rekrytoinnin käyttöön ottamiseksi Jyväskylässä

Jätetty 4.2.2019

Käsitelty 3.2.2020

Rekrytoinnissa tapahtuu paljon ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan, nimeen tai ulkonäköön liittyvää syrjintää. Anonyymi rekrytointi on tehokas keino syrjinnän vähentämiseksi työnhakuprosessissa. Anonyymissä rekrytoinnissa työhakemuksista poistetaan kaikki henkilöön viittaava tieto, kuten työnhakijan nimi, osoite ja siviilisääty.

Näin toimien hakuprosessin alkuvaiheessa painottuvat itse hakemus, osaaminen ja kelpoisuusvaatimukset. Samalla varmistetaan kaikkien ihmisten yhdenvertainen mahdollisuus tulla kutsutuksi työhaastatteluun ja rekrytoiduksi tehtävään.

Anonyymista rekrytoinnista on kokemuksia julkisella sektorilla ja järjestöissä, muun muassa Helsingin ja Espoon kaupungeista. Myös oikeusministeriössä on kokeiltu anonyymia rekrytointia. Kokemusten mukaan anonyymi rekrytointi korosti muun muassa hakijan hakemusta, osaamista ja kokemusta.

Anonyymi rekrytointi edistäisi Jyväskylän kaupunkistrategian tavoitteita syrjimättömyydestä ja kaikkien kaupunkilaisten yhdenvertaisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Jyväskylän kaupunki ottaa asteittain ja soveltuvin osin käyttöön anonyymin rekrytoinnin ja edistää näin yhdenvertaisuuden toteutumista työmarkkinoilla.

Meri Lumela, (vihr.), Bella Forsgren, (vihr.), Sonja Karppinen, (vas.), Matleena Käppi, (vas.) ja vihreä valtuustoryhmä.

Resurssiviisauden edistäminen maarakennuksessa

Jätetty 4.2.2019

Käsitelty 25.11.2019

Rakennustyömailla syntyvän ylijäämämaa-aineksen ja MARA-asetusten mukaisen purkumateriaalin tarjonta ja rakennuskohteiden tarvitseman maa-aineksen kysyntä eivät kohtaa riittävän hyvin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunkistrategian kärjen ”Resurssien viisas käyttö” tavoitteen 5. ”Pyrimme hiilineutraaliksi ja jätteettömäksi kaupungiksi sekä edistämme kiertotaloutta ja uusiutuvaa energiaa” edistämiseksi Jyväskylän kaupunki ja yhteistyötahoineen velvoitetaan hyödyntämään ylijäämämaa-ainesten sekä Mara-asetuksen  (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) mukaisia aineksia kaikessa rakentamisessa, missä Jyväskylän kaupunki toimii osapuolena.

Jyväskylän alueelle tarvitaan hyödyntämiskelpoisten maa-ainesten ja materiaalien käsittelyä sekä välivarastointia varten kiertotalouskeskus. Jyväskylän kaupungin tulee edistää kaikin keinoin resurssiviisasta maarakennustoimintaa ja perustaa paikallinen maa-ainesten kierrätyspörssi. Toiminnan tavoitteina tulee olla neitseellisten luonnonvarojen käytön vähentäminen, olemassa olevien materiaalien uusiokäyttö, kuljetusten tehokkuuden lisääminen sekä myös suorat rahalliset säästöt.

Tällä hetkellä iso osa ylijäämämaista sekä Mara-asetuksen mukaisista materiaaleista päätyy maankaatopaikoille läjitykseen sekä maksulliseen vastaanottoon jäteasemille. Näitä materiaalivirtoja muodostuu suuria määriä monissa sellaisissa toiminnoissa, missä niitä ei pystytä suoraan hyödyntämään. Esimerkiksi purkukohteista kertyy mm. betonia ja asfalttia, energiantuotannossa tuhkaa ja maarakennustöissä kohteeseen soveltumattomia ylijäämämaita jne. Voimassa oleva lainsäädäntö ei estä näiden materiaalien hyötykäyttöä, mutta toiminta vaatii tarkoituksenmukaisen toimintaympäristön ja toimijoiden sitouttamisen kiertotalouteen.

Kiertotalouden mukaisen resurssiviisaan maa-ainestoiminnan edistäminen edellyttää:

  1.    Kiertotalouskeskuksen tai –palvelun perustamista maa-aineisten välittämiseen, vastaanottamiseen, esikäsittelyyn ja välivarastointiin.
  2.    Kaikkien kaupunkikonserniin kuuluvien toimijoiden tulee sitoutua käyttämään hankkeissa ja hankinnoissa ensisijaisesti kierrätettyjä materiaaleja, jos soveltuvia materiaaleja on saatavilla. Materiaalien kiertotalouskäyttö tulee ottaa huomioon jo kaavoituksessa sekä rakennuskohteiden suunnittelussa.
  3.       Maankaatopaikkatoimintaa tulee kehittää yhteistoiminnassa kiertotalousliiketoiminnasta vastaavan tahon kanssa siten, että ensisijaisena vaihtoehtona ylijäämaan jatkokäsittelylle on aina uudelleen käyttö.

Vihreä valtuustoryhmä 4.2.2019

 

2018

Liikunta- ja urheiluseurojen tukimuotojen sukupuolivaikutusten arviointi

Jätetty 29.10.2018
Käsitelty 10.6.2019

OKM julkaisi tammikuussa 2018 katsauksen sukupuolten tasa-arvon nykytilaan liikunta-alalla. Sukupuolittain eritellyllä tiedolla ja tutkimuksella on olennainen merkitys tasa-arvoisen liikunnan ja urheilun kannalta. ”Tarvitaan tietoa nykytilasta, jotta tasa-arvoa voidaan vaikuttavasti ja oikein kohdistetusti edistää”, sanoo johtaja Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Määrällisesti tarkasteltuna eri sukupuolten välillä on eroja niin liikunnassa kuin sen johtamisessa ja päätöksenteossa. Objektiivisten mittausten mukaan tytöille kertyy vähemmän fyysistä aktiivisuutta kuin saman ikäisille pojille. Pojat myös liikkuvat enemmän ja intensiivisemmin kuin tytöt. Ero on havaittavissa jo varhaiskasvatusikäisillä, ero on suurimmillaan alakoulussa ja pienenee nuoruudessa. Miehille kertyy enemmän reipasta tai rasittavaa liikuntaa kuin naisille, naisille taas enemmän kevyttä liikuntaa.

Suurin osa sekä tytöistä että pojista harrastaa liikuntaseurassa jossain vaiheessa lapsuuttaan. Organisoidun liikunnan parissa tyttöjä on vähemmän kuin poikia. Tyttöjen poikia vähäisempiä määrä organisoidussa liikunnassa vaikuttaa osaltaan siihen, että naisia on vähemmän alan toimijoina, kuten johtajina ja valmentajina (OKM, Katsaus sukupuolten tasa-arvon nykytilaan liikunta-alalla, 2017 ja 2018).

Kaupunkistrategiassa tavoitteenamme on kuntalaisten yhdenvertaisuuden, aktiivisuuden ja osallisuuden edistäminen. Liikuntapääkaupunki Jyväskylässä korostamme liikunnan merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä valmistelua, päätöksentekoa ja julkista toimintaa ohjaavia periaatteita, joiden toteutumista arvioinnilla voidaan edistää.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki arvioi liikunta- ja urheiluseurojen tukimuotojen sukupuolivaikutukset. Liikuntapalveluissa tulee selvittää liikunta- ja urheiluseurojen eri tukimuotojen vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa kaupungin seuroille myöntämien resurssien kohdentumisesta sukupuolittain ja ikäryhmittäin sekä myös lajeittain ja seuraryhmittäin. Keskeisin tavoite on lisätä tietoa päätöksenteon tueksi ja toiminnan kehittämiseksi.

 

Jyväskylässä 29.10.2018

 

Valtuustoaloite Jyväskylän uimahallien saamisesta tehokkaammin kaupunkilaisten käyttöön

Jätetty 26.3.2018
Käsitelty 26.11.2018

Jyväskylän kaupungissa on kaksi uimahallia, AaltoAlvari ja Wellamo. Heinäkuussa molemmat uimahallit ovat pääsääntöisesti kiinni ja halleissa tehdään vuosihuoltoja ja korjauksia. Muualla Suomessa kaupungit, joissa on enemmän kuin yksi uimahalli, ovat porrastaneet kesäkauden huoltoseisokkejaan siten vähintään yksi uimahalleista on aina auki kesälläkin. Kesäkuun alussa, kun uimahallien kävijämäärät vähenevät, alkaa kävijämäärältään pienemmän hallin vuosihuolto. Kaupungin suurin halli sen sijaan palvelee niin yleisöuintia kuin vesiliikuntaseurojakin heinäkuun alkuun saakka. Heinäkuun alussa pienemmän hallin huoltotyöt on usein saatu tehtyä, joten se voidaan jälleen avata, jolloin parhaassa tapauksessa huoltotöitä tekevät työntekijät voivat siirtyä toiseen halliin ja vastaavasti vesiliikunnasta innostuneet kaupunkilaiset voivat jatkaa liikuntaharrastustaan läpi kesän.

Monille ikääntyneille, liikuntarajoitteisille ja kuntoutujille uimahalli on ainoa paikka, jossa uida turvallisesti. Osalle jopa ainoa paikka, jossa toimintakykyä edistävä liikunta ylipäätään on mahdollista. Näistäkin syistä tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vähintään toinen kaupungin uimahalleista olisi auki läpi vuoden.

Oulussa on vuosihuoltojen porrastamisen lisäksi saatu hyviä kokemuksia myös viikonloppu-jen perhevuoroista. Aiemmin Raksilan uimahallissa (Oulun keskustan laidalla oleva 50 m al-taalla varustettu päähalli) oli viikonloppuisin klo 15 jälkeen melko hiljaista. Oulussa kaupunki huomasi, että antamalla uimahallin uimaseurojen perheille tarkoitettuun toimintaan, saatiin halli paremmin kuntalaisten käyttöön. Pienempi Raatin uimahalli sen sijaan on auki kaikille kuntalaisille iltamyöhään asti myös viikonloppuna. Jyväskylässä tilanne on viikonloppujen osalta sama ja olisi perusteltua kokeilla vastaavia seurojen organisoimia perhevuoroja myös Jyväskylässä.

Näiltä viikonloppuvuoroilta kaupunki perii seuroilta vain nimellistä korvausta, mikä omalta osaltaan mahdollistaa sen, että yhä useammalla kuntalaisella ja erityisesti lapsiperheillä on mahdollisuus harrastaa vesiliikuntaa. Seurat järjestävät vuorolle valvonnan, jolloin ratkaisu on myös kaupungin näkökulmasta kustannuksiltaan edullinen.

Edellä mainitut toimenpiteet toteuttaisivat loistavasti myös Jyväskylän kaupunkistrategian kärkiä niin jyväskyläläisten hyvinvoinnin, resurssiviisauden kuin liikuntapääkaupunginkin näkökulmasta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki selvittää uimahallien vuosihuoltojen porrastamista ja viikonloppujen aukioloaikoja ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta Jyväskylän uimahallit olisivat nykyistä tehokkaammin kaupunkilaisten käytössä.

Jyväskylässä 26.3.2018

Ari-Pekka Liukkonen

Asiakasmitoitus Jyväskylän kaupungin lastensuojelun sosiaalityöhön

Jätetty 12.2.2018
Käsitelty

Lastensuojelu on lastensuojelulain (417/2007) mukaista sosiaalityötä, jonka tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. 

Lastensuojelutyön kuormittavuudesta on käyty julkisuudessa paljon keskustelua. Kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2017 yli tuhat sosiaalialan työntekijää ja opiskelijaa vaativat lastensuojelulakiin muutoksia sosiaalityöntekijöiden työkuorman pienentämiseksi. Osalla sosiaalityöntekijöistä voi pahimmillaan olla yli 100 lasta asiakkaana. Adressissa vaadittiin toimia myös kuntatasolla. Kunnissa on puhuttu jo vuosia sosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön resurssien riittämättömyydestä.

Jyväskylän kaupunki voi osoittaa olevansa edelläkävijä ja rajoittaa lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon sosiaalityössä asiakasmäärän 30 lapseen/nuoreen yhtä sosiaalityöntekijää kohden. Tämä edellyttää suunnitelmaa ja arviointia rekrytointitarpeesta.

Lastensuojeluilmoituksia tehtiin Jyväskylässä vuoden 2016 aikana 4 279 kappaletta. Määrässä oli kasvua 28 % edelliseen vuoteen verrattuna (ks. Hyvinvointikertomus 2013-2016).  Vuonna 2017 lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntyi edelleen vielä 7%. Jyväskylässä lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä oli vuonna 2017 keskimäärin 37 ja enimmillään jopa 65 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Sijaishuollossa asiakkaita oli keskimäärin 46 yhtä sosiaalityöntekijää kohden. Jälkihuollon sosiaalityössä nuoria oli keskimäärin 41, mutta kiireisinä aikoina jopa 53 asiakasta yhdellä sosiaalityöntekijällä.

Sosiaali- ja terveysministeriön Lastensuojelun laatusuosituksen mukaiset lastensuojelun työntekijäresurssit suhteessa asiakasmääriin ovat yleisesti katsoen riittämättömät. STM suosittaa, että lastensuojelun henkilöstöresurssi mahdollistaisi vuorovaikutustyön ja lasten osallisuuden toteutumisen. Lapsiasiavaltuutettu on vuonna 2013 antamassaan lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän loppuraportista todennut, että yhden työntekijän asiakasmäärä pitäisi rajata 20–30 lapseen.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Jyväskylän kaupungin sosiaalipalveluissa rajoitetaan lastensuojelun sosiaalityön asiakasmäärä enintään 30 lapseen yhtä työntekijää kohden. 

Jyväskylän kaupunginvaltuuston Vihreä valtuustoryhmä

Valtuustoaloite mikromuovista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi

Jätetty 12.2.2018
Käsitelty 10.12.2018

Muovit muodostavat vakavan riskin vesistöille niiden yleisyyden ja pitkäikäisyyden vuoksi. Luontoon joutuessaan muoviroska ei häviä, vaan pilkkoutuu pieniksi paloiksi. Alle 5 mm:n kokoisia hiukkasia kutsutaan mikromuoviksi. Muovimateriaalit itsessään sisältävät haitallisia kemikaaleja ja vesistössä niihin sitoutuu muita ympäristömyrkkyjä. Muoviroskat ovat suoraan vahingollisia eliöstölle, mutta mikromuovit myös kertyvät ravintoverkossa. Niitä on havaittu jo sadoista eläinlajeista mm. Itämeren silakoista, turskasta ja sinisimpukoista. Lisäksi mikromuovia on löydetty esimerkiksi hunajasta ja merisuolasta. Mikromuovin vaikutuksista ihmiseen tiedetään toistaiseksi vain vähän.

Suomen sisävesissä, esimerkiksi Kuopion Kallavedellä, on myös todettu korkeita mikromuovipitoisuuksia. Mikromuovia kulkeutuu vesistöihin roskien lisäksi yhdyskuntajätevesien ja hulevesien mukana. Yhdyskuntajätevesiin mikromuovia päätyy pesuaineista, kosmetiikka- ja hygieniatuotteista sekä keinokuituvaatteiden pesusta. Tekstiileistä etenkin fleece sisältää paljon mikromuovia. Liikenteen mikromuovipäästöt ovat merkittäviä, hiukkasia irtoaa erityisesti tiemerkintämassoista ja ajoneuvojen renkaista. Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Jyväskylän kaupunki tarttuu aktiivisesti ja ennakoiden mikromuoviongelmaan. Tämä edellyttää toimenpiteitä kaikilla kaupunkiorganisaation sektoreilla.

Kaupungin teitä tulee kunnostaa ja huoltaa siten, että ympäristöön joutuva mikromuovikuorma saadaan minimoitua. Tehokkaimpia keinoja ovat teiden puhdistus ja tiepölyn talteenotto, vaihtoehtoisten tiemaalien käyttö sekä liikenteen rajoitukset. Sade- ja sulamisvesien mukana vesistöihin kulkeutuvaa mikromuovikuormaa voidaan vähentää kokonaisvaltaisella hulevesijärjestelmien suunnittelulla, jossa erilaisin rakenne- ja materiaaliratkaisuin pyritään pidättämään mikromuoveja niiden todennäköisillä syntypaikoilla. Kaupungin jätevedenpuhdistamoja saneerattaessa tulee käyttää taloudellisesti ja teknisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa mikromuovin poistamiseksi sekä seurata niiden pitoisuuksien poistumistehokkuutta.

Jyväskylän kaupungin tulee ehkäistä muovijätteen ja mikromuovin syntymistä omissa toiminnoissaan, myös ostopalveluhankinnoissa. Hankinnoissa tulee välttää mikromuovia sisältäviä kemikaaleja ja tekstiilejä. Kaupungin käytössä olevien tekstiilien pesukertoja pitäisi pyrkiä vähentämään ja pesut suorittaa koneissa, joissa on mikromuovipäästöjä ehkäisevät nukkasuodattimet. Muovituotteet tulisi korvata ympäristölle vähemmän haitallisilla tuotteilla ja materiaaleilla, esimerkiksi kertakäyttöiset muoviastiat lasi- tai kivitavaralla tai kartonkipohjaisilla tuotteilla. Muovin keräystä ja kierrätystä tulee edistää. Myös koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatuksessa tulee panostaa entistä enemmän roskaantumisen ja mikromuovin aiheuttamien ympäristöongelmien ehkäisyyn.

Mikromuovien torjunta on Jyväskylän kaupunkistrategian mukaista resurssiviisautta, jonka mukaan kaupunki on viimeistään vuonna 2050 jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kestävän hyvinvoinnin kaupunki.

Sujuvampia käytäntöjä julkiseen terveydenhuoltoon verkkovälitteistä vastaanottoa hyödyntäen

Jätetty 12.2.2018
Käsitelty 10.12.2018

Moni terveydenhuollon toimija on ottanut käyttöön verkkovälitteisen vastaanoton vaihtoehdoksi sille, että palveluiden tarvitsija matkustaa lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Jyväskylän valinnanvapauskokeilussa mukana oleva Medics24-palveluntarjoaja perustaa toimintansa pitkälti verkkovälitteisyyteen tarjoten asiakkaille video- ja chat-yhteydellä lääkäri- ja hoitajakontaktin. Myös Terveystalolla on laajasti käytössä chat-palvelut kontaktina lääkäreihin, samoin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tarjoaa videovälitteistä yhteyttä. Verkkovälitteiset vastaanotot ovat käytössä niin hoidontarpeen arvioinnissa ja lääketieteellisessä neuvonnassa kuin myös tilanteissa, joissa tarvitaan lääkereseptejä tai todistusta sairaudesta. Lääkereseptit toimitetaan e-resepteinä ja todistukset sairastamisesta voidaan toimittaa Omakantaan. Rohkaisevia kokemuksia verkkovälitteisestä toimintatavasta on jo laajasti.

Usein lääkärin tai hoitajan vastaanotolle hakeudutaan nimenomaan todistuksen, ei hoidonarvioinnin tai -tarpeen takia. Esimerkiksi lapsen potiessa kuumetta tai flunssaa, harvoin taudin alkupäivinä on tarpeen lääkärin arvio, useimmiten muutaman päivän lepo kotona ja poissaolo koulusta tai päivähoidosta riittää. Tällöin, jos vanhemman työnantaja vaatii hoitotodistuksen jo lapsen ensimmäisestä sairastamispäivästä, hakeudutaan terveyskeskukseen nimenomaan hoitolomatodistuksen, ei hoidon takia. Todistuksen hankkiminen terveyskeskuskäynnillä voi olla hankalaa, ja se kuormittaa turhaan sairasta lasta ja perhettä sekä myös julkista terveydenhoitojärjestelmää. Lisäksi se lisää riskiä tautien leviämisestä ja peruslevolla paranevien pienten tautien pitkittymisestä ja siten myös mahdollisesti pitkittää vanhemman töistäpoissaoloaikaa.

Esitämme, että Jyväskylän kaupungin tulisi selvittää perusterveydenhoitopalveluiden osalta verkkovälitteisten vastaanottopalveluiden tarjoamista. Verkkovälitteisen vastaanoton tarjoaminen sujuvoittaisi kuntalaisten terveydenhuollollista neuvontaa, parantaisi kotona sairastettavien perustautien hoitamista ja helpottaisi sairaus- ja hoitolomatodistusten yms. saamista sekä tasapuolistaisi kuntalaisten mahdollisuutta päästä kiinni terveydenhuollon peruspalveluihin mahdollisista kulku- tai liikenneyhteysongelmista riippumatta. Verkkopalveluilla ei ole tarkoitus korvata perinteisiä vastaanottokäyntejä tai tutkimustoimenpiteitä silloin, kun ne ovat tarpeen. Verkkovälitteisen vastaanoton tarjoaminen voi vähentää tarpeettomia vastaanottokäyntejä ja vapauttaa tältä osin terveydenhuollon kuormittuneita resursseja muuhun jonossa olevaan työhön, vähentää tautien leviämistä, tasa-arvoistaa vanhempien tilanteita työpaikkojen erilaisista käytännöistä riippumatta sekä säästää kuntalaisia turhilta terveyskeskuskäynneiltä. Me allekirjoittajat esitämme, että kaupunki selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön verkkovälitteisen vastaanottotoiminnan ja mikäli mahdollista, aloittaa asiasta kokeilujakson.

Jyväskylässä 12.2.2018
Liisa Kuparinen (Vihr.), Arto Lampila (Pir.), Antti Törmälä (Vihr.)

2017

Liukuesteet kenkiin yli 70-vuotiaille

Jätetty 11.12.2017
Käsitelty 26.10.2018

Suomessa tapahtuu arviolta 7000 lonkkamurtumaa vuosittain. Ennusteet kertovat, että vuoteen 2020 lonkkamurtumien määrä nousee 14000: een suurten ikäluokkien vanhetessa. Lonkkamurtuman hoito maksaa lähes 20 000 euroa ensimmäisen vuoden osalta ja mahdollinen pitkäaikainen laitoshoito maksaa 42 000€ / vuosi. Lonkkamurtumapotilaista 11% jää pysyvästi vuodepotilaiksi. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista kolme neljäsosaa tapahtui yli 70-vuotiaille. Yli 70 vuoden iässä kaatumistapaturmat yleistyvät merkittävästi, joka viidennessä syynä on liukastuminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan ikäihmisten liukastumistapaturmista 75+- vuotiaista jopa 70 % tarvitsee hoitoa liukastuessaan ulkona. Liukastumisia voidaan vähentää hyvien jalkineiden ja liukuesteiden käytöllä. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan koko jalkapohjan alle laitettavat liukuesteet vähensivät iäkkäiden kaatumisia jopa puolella ja liukuesteitä käyttäneistä kellekään ei sattunut vakavaa vammaa tai murtumaa.

Kaatumisten ennaltaehkäisy on taloudellisesti tuloksellista toimintaa. Tämän ovat ymmärtäneet monet kunnat ja kaupungit esimerkiksi Turku, Oulu, Hämeenlinna, Sipoo, Lappeenranta, jotka tarjoavat ilmaiset liukuesteet ikäihmisten kenkiin. Jyväskylässä asuu 15 800 yli 70-vuotiasta henkilöä. (2016, tilastokeskus) Yksi liukuestepari maksaa 5€:sta ylöspäin. Parhaimman pidon antavat mallit, jotka peittävät koko kengän pohjan alueen. Turvallinen, kestävä, helposti puettava ja riisuttava liukueste on paras vaihtoehto.

Mikäli kaupunki päättää tarjota liukuesteet kenkiin tulee niiden jakelu toteuttaa mahdollisimman joustavasti ilman ylimääräistä byrokratiaa. Liukuesteitä voisi jakaa esim. terveysasemilla influenssarokotusten yhteydessä, kotikäyntien yhteydessä tai itse hakemalla apuvälineyksiköstä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki tarjoaa yli 70-vuotialle liukuesteet kenkiin.

Kati Laakso

Avohakkuut kaupungin metsisssä lopetettava

Jätetty 24.4.2017
Käsitelty 30.10.2017

Jyväskylän kaupunki omistaa noin 8600 ha metsää. Lähimetsät ovat kaupunkilaisille tärkeitä ja niiden kovaotteinen hoito herättää paljon keskustelua. Kaupungin metsien hoidon tavoitteena tulee olla hoitaa metsiä kestävästi niin, että ne ovat monimuotoisia, viihtyisiä, elinvoimaisia ja uudistumiskykyisiä. Samalla metsät lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja asuinalueiden viihtyisyyttä sekä muodostavat tärkeitä maisemia. Asukkailla tulee olla mahdollisuus osallistua lähimetsien hoidon suunnitteluun.

Metsät ovat myös sosiaalisesti ja ekologisesti merkittävä omaisuus, jonka hoitoa pitäisi ohjata ajantasaisen metsäsuunnitelman. Edellinen metsäsuunnitelma on vanhentunut ja se koski vain Jyväskylän kaupungin omistamia metsiä ennen v. 2009 kuntaliitosta. Uuden metsäsuunnitelman laatiminen on käynnistetty tämän vuoden alussa ja sen kerrotaan valmistuvan noin vuoden kuluttua keväällä 2018. Nyt on menossa vasta metsäohjelman työsuunnitelman laatimisvaihe, jota työstää laajapohjainen kaupungin edustajien ja eri sidosryhmien muodostama yhteistyöryhmä.

Tällä hetkellä kaupungin metsien hoitoa ohjaa ensisijaisesti taloudelliset intressit ja yhteisiin metsiimme kohdistuvat toimenpiteet ovat olleet vaaleilla valittujen poliittisten päättäjien ulottumattomissa. Me allekirjoittaneet vaadimme, että kaupungin lähi- ja virkistysmetsissä ei tehdä maisemaa oleellisesti muuttavia hakkuita ennen kuin uusi metsäsuunnitelma on valmistunut ja hyväksytty. Lintujen pesimäaikana huhtikuun puolivälistä heinäkuun loppuun ei saa tehdä mitään hakkuita.

Kaupungin liikenne- ja viheralueet –vastuualueen metsäpalveluiden toimeksiannosta tehtävät massiiviset hakkuut ja muut metsien monimuotoisuutta vähentävät toimenpiteet on lopetettava välittömästi.. Lähimetsissä tulee luopua kokonaan koneellisesta puun korjuusta ja vain jatkuvaan metsänkasvuun perustuvia poimintahakkuita saa tehdä. Metsä tulee säilyttää metsänä, joka soveltuu marjastus, sienestys- ja virkistyskäyttöön.

Esitämme myös, että metsien hoito- ja hakkuusuunnitelmat tuodaan jatkossa kaupunkirakennelautakuntaan hyväksyttäväksi ennen niiden toimeenpanoa kunnes kaupungin sähköisen karttapalvelun kautta on mahdollista katsoa kaikkia metsäsuunnitelmaan sisältyviä tietoja, kuten puustotietoja sekä hakkuu- ja hoitoehdotuksia. Tällä hetkellä kaupungin karttapalvelussa on nähtävissä vain metsäkuviot hoitoluokittain.

Sukupuolivaikutusten arvioinnin käynnistäminen Jyväskylän kaupungin päätöksenteossa

Jätetty 27.3.2017
Käsitelty 24.4.2017

Tasa-arvolain 4§ mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää eri sukupuolien välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tavoitteena on luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä ja päätösten vaikutukset tulee arvioida kaikkien sukupuolien ja väestöryhmien näkökulmista.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että tasa-arvon edistäminen ulottuu kaikille suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan tasoille. Näin toimimalla erilaiset sukupuolittuneet rakenteet tulevat näkyviksi ja niitä voidaan muuttaa.  Resurssien jakautumisen arvioinnilla ja seurannalla voidaan myös lisätä julkisen sektorin resurssien oikeudenmukaista jakoa.

Sukupuolivaikutusten arvioinnin, eli suvauksen tulee olla luonteva osa päätettäväksi tulevien asioiden valmistelua. Asian valmistelun osana tehty arviointi antaa päätöksentekoon luotettavan ja tietoon perustuvan pohjan. Suvauksen avulla voidaan estää tiedostamaton epätasa-arvon jatkuminen ja nostaa esiin muutosta kaipaavat toimintatavat.

Suvauksen tarkastelunäkökulmaa voi myös laajentaa koskemaan tasa-arvoa muullakin tavalla jaoteltujen ryhmien osalta. Tällöin toteutetaan yhdenvertaisuuslain velvoitteita, jotka velvoittavat viranomaisia samalla tavoin kuin tasa-arvolaki. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Suvausprosessin yhteydessä voidaan arvioida myös alueellisen tasa-arvon toteutumista.

Sukupuolivaikutusten systemaattisesta arvioinnista ja vaikutuksista on jo kokemusta eri kaupungeista. Parhaimmillaan sukupuolivaikutusten arviointi antaa arvokasta tietoa kaupungin toiminnan ja palveluiden kehittämiseksi ja siten kaikkien kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupungissa käynnistetään sukupuolivaikutusten arviointi osana asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Jyväskylässä luonteva kohde arviointityön aloittamiselle sekä arvioinnin ja arviointityökalun kehittämiselle olisi Hippos 2020 -hanke, jonka vaikutukset kohdistuvat laajasti useisiin erilaisiin väestöryhmiin.

Valtuustoaloite 27.3.2017, Nytkis- naisjärjestöt yhteistyössä

Aloitteen allekirjoittivat kaikki Jyväskylän valtuustoryhmät

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen
Jätetty 27.3.2017
Käsitelty 27.11.2017

Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on kansainvälisesti tunnustettu suomalainen palvelu, jolla on tärkeä työvoima-, perhe- ja koulutuspoliittinen merkitys. Subjektiivinen, kokopäiväinen varhaiskasvatusoikeus on turvannut perheille  ko palvelun erilaisissa elämäntilanteissa sekä varmistanut lasten yhdenvertaisen oikeuden varhaiskasvatukseen.

Jyväskylässä on myös vuosien hyvä kokemus myös ns. kevyempien varhaiskasvatuspalveluiden tarjoamisesta perheille. Kerhomuotoiseen varhaiskasvatukseen on osallistunut suurin osa kotihoidossa olevista lapsista.

Eduskunta päätti joulukuussa 2015 rajata lasten subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta 20 tuntiin viikossa, jos vanhemmat eivät ole kokoaikatyössä tai opiskele päätoimisesti. Lapsella ei ole myöskään oikeutta esiopetuksen ja perusopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen, jos vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti. Varhaiskasvatus on kuitenkin aina järjestettävä lapsen edun mukaisesti siten, että lapsen kehitys, tuen tarve ja perheen olosuhteet huomioidaan.

Samassa yhteydessä asetusmuutoksella suurennettiin yli 3-vuotiaiden sallittua ryhmäkokoa. Laki astui voimaan 1.8.2016. Jyväskylässä subjektiivista päivähoito-oikeutta päätettiin rajoittaa äänestyspäätöksellä 34-33, mutta ryhmäkokojen suurentamisesta pitäydyttiin.

Jyväskylässä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen on toteutettu siten, että yhtä paikkaa käyttää kaksi rajoitetun subjektiivisen oikeuden piirissä olevaa lasta. Tavoitteena on ollut myös lisätä varhaiskasvatuksen taloudellista tehokkuutta ja tuottavuutta. Tilinpäätöksen 2016 hyväksymisen yhteydessä voidaan arvioida syksyllä tehtyjen muutosten vaikutusta päivähoidon suoritehintaan ja säästöjen määrään. Kustannuksiin vaikuttaa myös se, että yksityisille palveluntuottajille maksetaan palveluseteli myös kesäkuukausilta subjektiivisen oikeuden piirissä olevista lapsista.

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamien on aiheuttanut eriarvoisuutta lasten kesken ja vaikeuttanut perheiden mahdollisuutta tehdä joustavia ratkaisuja. Vailla vakituista työtä olevan vanhemman on hankalaa ottaa vastaan lyhytaikaisia työsuhteita. Lapsen oikeus turvalliseen kasvuun ja kehitykseen edellyttää osallisuutta omaan tuttuun ryhmään, joka vahvistaa sekä sosiaalisia taitoja että oppimista. Myös henkilöstön jaksamiseen ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista on huolehdittava ja päiväkodeissa on taattava hyvät työolosuhteet.

Me allekirjoittaneet esitämme, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisen vaikutukset ja rajaamisesta saadut säästöt arvioidaan ja raportoidaan valtuustolle viimeistään elokuussa 2017.

Vuoden 2018 talousarviota valmisteltaessa varaudutaan palauttamaan lasten subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen.

Sata hehtaaria lisää suojelualueita satavuotiaalle Suomelle
Jätetty 20.2.2017
Käsitelty 30.10.2017

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki perustaa omistamilleen alueilleen uusia luonnonsuojelualueita sata hehtaaria Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi vuonna 2017. #luontolahjani

Ympäristöministeriö on avannut Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotena valtakunnallisen kampanjan ”Luontolahjani satavuotiaalle”, jossa maaomistajia kannustetaan perustamaan yksityinen luonnonsuojelualue. Valtio sitoutuu omasta puolestaan osallistumaan kampanjaan vastaavalla suojelupanoksella. Myös kuntia ja muita julkisyhteisöjä kannustetaan mukaan kampanjaan, vaikka niiden tekemät lahjoitukset luonnonsuojelulle eivät lisääkään valtion suojelupanosta.

Jyväskylän kaupunki omistaa noin 8000 hehtaaria metsää ja uutta metsäohjelmaa laaditaan parhaillaan. Uuden metsäohjelman tulee perustua viimeisimpään tutkimustietoon ja sitoutua luonnon monimuotoisuutta koskevien kansainvälisten biodiversiteettisopimusten mukaisiin tavoitteisiin. Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikan mukaan luonnonhoidossa ja -suojelussa luonto säilyy terveenä ja monimuotoisena ja luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla (KV 17.5.2010). Myös metsäohjelman strategisten linjausten tulee perustua metsänhoidon ekologiseen kestävyyteen

Vuonna 2010 julkaistussa Suomen lajien uhanalaisuuden arvioinnissa metsien on todettu olevan uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö. Metsissä esiintyy 814 uhanalaista lajia, joka tarkoittaa 36 % kaikista uhanalaisista lajeista. Lisäksi metsien luontotyypeistä peräti 70 % on uhanalaisia. Jyväskylän oikeusvaikutteinen uusi yleiskaava sisältää valmiiksi kartoitettuna luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet ja uusiksi suojelualueiksi perustettavat kohteet.

Sata hehtaaria lisää suojelualueita Jyväskylän kaupungin omistamille maille vuonna 2017 on merkittävä valtakunnallinen luonnonsuojeluteko ja askel oikeaan suuntaan uhanalaistumisen pysäyttämiseksi.

Tuija Mäkinen

Meri Lumela

Kaisa Peltonen

Jukka Ammondt

Maia Fandi

Timo Taskinen

Tommi Liinalampi

2016

Pienituloisten perheiden lasten iltapäivätoiminnan asiakasmaksun alentaminen
Jätetty 31.10.2016
Käsitelty 27.11.2017

Aamu- ja iltapäivätoiminta on 1.- 5. luokkalaisille lapsille ennen tai jälkeen koulupäivän järjestettävää ohjattua toimintaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan on todettu olevan lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta hyödyllistä. Kuitenkin vain noin puolet lapsista osallistuu siihen.

Jyväskylän kaupungissa iltapäivätoiminnan, eli Jälkkärin, asiakasmaksu on 90 – 130 euroa/kk lasta kohden. Maksun suuruus voi estää pienituloisen perheen lapsen osallistumisen toimintaan eikä lasten yhdenvertaisuus toteudu.

Jyväskylässä lukuvuonna 2016 – 2017 käytössä olevat toimintamaksun alennukset/maksuvapautukset

• Sisaralennus -25 €

• Harkinnanvarainen alennus/maksuvapautus, mikäli perhe on sosiaalitoimen asiakas

• Alennukset/maksuvapautus kotouttamispalveluiden tukitoimena

• Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta on maksutonta (Vertti)

• Erityisen tuen päätöksen saaneiden 1.- 5. luokan oppilaiden kohdalla maksu voidaan puolittaa, jos perheen tulot alittavat maksuttoman varhaiskasvatuksen tulorajan. Kaupunki kompensoi palveluntuottajille alennuksesta aiheutuneet maksusaatavat.

• Kesken toimintakauden irtisanomisajan (1 kk) maksu voidaan jättää perimättä, jos sen taustalla ennakoimaton muutos huoltajan elatusvelvollisuudessa, toimeentulossa tai huollollisissa näkökohdissa.

Kaikki pienituloiset perheet eivät ole oikeutettuja em. maksualennuksiin tai maksuvapautukseen. Tästä syntyy tilanteita, joissa aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuun ei ole saatavissa mitään kautta huojennusta ja perhe joutuu siirtämään lapsensa alempaan maksuluokan osaviikkoiseen toimintaan tai luopumaan kokonaan toimintaan osallistumisesta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylä selvittää mahdollisuudet myöntää tulosidonnainenn palveluseteli lapsen osallistumiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan tai muulla tavoin asiakasmaksun alentamiseen tai maksusta vapauttamiseen esimerkiksi varhaiskasvatuksen maksuvapautuksen periaatteita mukaillen.

Meri Lumela

Tuija Mäkinen

Touko Aalto

Maia Fandi

Jukka Ammondt

Timo Taskinen

Kaisa Peltonen

Avoterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden liikkuva yksikkö Jyväskylään
Jätetty 13.6.2016
Käsitelty 29.5.2017
Kannusteita työmatkapyöräilyyn
Jätetty 22.2.2016
Käsitelty 27.11.2017

Jyväskylä on liikkuva ja resurssiviisas kaupunki. Kaupunki on myös merkittävä työnantaja ja siksi toivomme, että kaupunki arvioisi mahdollisuuksia kannustaa työmatkojen kulkemiseen polkupyörällä. Tällä hetkellä kaupunki edistää viisasta liikkumista joukkoliikenteen osalta edullisemmalla henkilöstöhinnalla. Työmatkapyöräilyn suosion lisäämiseen on runsaasti mahdollisuuksia ja tämä tulisi huomioida henkilöstöpolitiikassa nykyistä paremmin. Pyöräilyn hyödyt ovat kiistattomat ihmiselle itselleen ja ympäristölle. 

Lukuisat tutkimukset vahvistavat pyöräilyn tuovan kustannussäästöjä. Ranskassa on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1200 € vuodessa pelkästään yhteiskunnan terveydenhoitokuluja. Tanskassa on todettu, että jokainen pyöräilykilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 € kun taas henkilöautoilu kuluttaa 0,10 € / kilometri. WHO:n mukaan jokainen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 € / pyöräilty kilometri. Työmatkapyöräilystä syntyy työnantajalle myös suoria kustannussäästöjä kun esimerkiksi autopaikkojen tarve vähenee.

Työmatkapyöräilyn edistämiseen on kehitetty niin Suomessa kuin maailmalla erilaisia keinoja. Ensisijaista on pyöräilyolosuhteiden parantaminen esimerkiksi rakentamalla asianmukaiset pyöräparkit. Työsuhdepyörät ja työpaikkapyörät kannustavat vähentämään autoilua työpäivän aikana. Lisäksi on kehitetty erilaisia kannustimia, kuten työnantajan osallistuminen nastarenkaiden hankintaan,  pyöränhuoltotapahtuma tai kannustinraha uuden polkupyörän hankintaan.

Muun muassa Pekkaniska Oy on tehnyt uraauurtavaa työtä työmatkapyöräilyn lisäämiseksi. Yritys maksaa kodin ja työpaikan väliseltä lyhyimmältä matkalta 0,25 € / km. Yritykselle tuen maksaminen on taloudellisesti kannattavaa, koska tuki maksaa itsensä takaisin mm. vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työhyvinvoinnin lisääntymisenä.

Esitämme, että Jyväskylän kaupunki arvioi tässä aloitteessa esitetyt keinot kannustaa henkilöstöätyömatkapyöräilyyn. Samalla Jyväskylän kaupunki voi näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä muillekin työnantajille viisaasta liikkumisesta.

Kaisa Peltosen ja Jyväskylän Vihreän valtuustoryhmän aloite 22.2.2016

2015

Jyväskylästä Reilun kaupan kaupunki
Jätetty 16.2.2015
Käsitelty —

Suomessa Reilun kaupan kaupungin arvonimen ovat vuoden 2014 loppuun mennessä saaneet Tampere, Joensuu, Espoo, Pori, Riihimäki, Lohja, Helsinki, Lahti ja Viitasaari. Jyväskylän tulisi ensi tilassa liittyä tähän vastuullisten kaupunkien joukkoon.

Vihreiden, Sosiaalidemokraattien, Vasemmistoliiton, Kristillisdemokraattisen, SKP:n ja PerusÄssän valtuustoryhmät jättivät jo 2.6.2008 yhteisen valtuustoaloitteen, jonka tavoitteena oli hakea Jyväskylälle Reilun kaupan kaupungin arvonimi. Saadun vastauksen mukaan mahdollisuudet Reilun kaupan kaupungiksi sekä toiminnalliselta että arvonimen hakemisen kannalta tuli arvioida vuoden 2013 talousarviolinjausten yhteydessä, mutta arviointi jätettiin silloin tekemättä.

Reilu kauppa on kansainvälinen järjestelmä, jossa tuotteesta maksetaan viljelijälle vähintään takuuhinta, lapsityövoimaa ei käytetä ja viljely on ympäristön kannalta kestävää. Reilun kaupan kaupunki -arvonimen saadakseen kaupungin tulee ottaa viisi askelta, joiden myötä se sitoutuu hankkimaan reilun kaupan tuotteita ja viestimään reilusta kaupasta omille asukkailleen. Suomalaisista lähes 80 prosenttia katsoo, että verovaroilla ei tule hankkia sellaisia tuotteita, joiden tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa tai loukattu muulla tavoin työntekijöiden oikeuksia.

Reilun kaupan kaupungiksi sitoutuminen on kannanotto kestävän kehityksen puolesta. Esitämme, että Jyväskylän kaupunki suunnittelee ja toteuttaa ne toimenpiteet, joiden avulla Jyväskylä voi edistää kaupunkistrategian tavoitteiden mukaista kestävää kehitystä ja saada Reilun kaupan kaupungin arvonimen (www.reilukaupunki.fi).

Kaisa Peltonen

Tuija Mäkinen

Meri Lumela

Jukka Ammondt

Maia Fandi

Tero Uuttana

Timo Taskinen

Jyväskylään tarvitaan biokaasun tankkausasema
Jätetty 16.2.2015
Käsitelty —

Esitämme, että kaupunki edistää biokaasun liikennekäyttöä ja siirtyy omassa toiminnassaan suunnitelmallisesti biokaasuautojen käyttöön. Kaupungin tytäryhtiö Mustankorkea oy suunnittelee rakentavansa biokaasulaitoksen Mustankorkean jätekeskuksen yhteyteen (KESELY/2325/2014). Pidämme erittäin tärkeänä, että uudessa laitoksessa tuotettu kaasu hyödynnetään resurssiviisaasti liikennekäyttöön. Biokaasu on puhtainta energiaa mitä jätteistä voidaan tuottaa. Biokaasulla tuotettu sähkö ja lämpö on kulusäästö, mutta liikenteen polttoaineeksi jalostettu biokaasu on kilpailukykyinen tuote. Hanke on liiketaloudellisesti kannattava ja edesauttaa myös muiden biotalouden työpaikkojen syntymistä kaupunkiseudulle.

Mustankorkealta kerätään nyt noin 3,5 miljoonaa kuutiota kaatopaikkakaasua, minkä energiamäärä on 18 000 MWh. Määrä vastaa noin 1,8 miljoona litraa dieselöljyä. Kerätty kaatopaikkakaasu käytetään sähkön ja lämmön tuottamiseen Keltinmäen lämpökeskuksessa. Uuden biokaasulaitoksen rakentamisen myötä kaasua saadaan Mustankorkealla myös biojätteistä ja sen tuotantomäärä tulee kasvamaan merkittävästi. Biokaasun jalostusprosessin lopputuotteena syntyy liikennepolttoaineen ohella myös arvokasta ja korkealaatuista ravinnemultaa, jota voidaan hyödyntää mm. maataloudessa ja viherrakentamisessa.

Esimerkiksi Biotehdas Oy:n Oulun biokaasulaitos käsittelee vuosittain 19 000 tonnia biojätteitä ja puhdistamolietteitä, tuottaen niistä 14 000 MWh biokaasua, mikä vastaa energiasisällöltään 1,4 miljoonaa litraa dieselöljyä. Liikennekaasuna määrä vastaa yli 1000 henkilöauton tai 40 kaupunkiliikenteen linja-auton vuotuista polttoaineen tarvetta. Oulun laitos on samankokoinen kuin Mustankorkealle suunnitteilla oleva laitos.

Biokaasun tankkausaseman kannattavuuden suurin haaste on riittävän kysynnän luominen alkuvaiheessa. Jyväskylän kaupungilla on tässä ratkaiseva paikka toimia uuden kaupunkistrategian mukaisesti aloitteellisesti ja ennakkoluulottomasti edistämällä paikallisen uusiutuvan energian käyttöä liikennepolttoaineena. Biokaasuautojen leasingsopimukset ovat nykyään usein jo edullisempia kuin bensiini- tai dieselkäyttöisten autojen sopimukset. Toimiva biokaasun jakeluverkko mahdollistaa myös Jyväskylän kaupungin järjestämän joukkoliikenteen siirtymisen biokaasun käyttöön.

Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Jyväskylän kaupunki edistää omilla toimillaan liikennebiokaasun jakeluaseman rakentamista ja biokaasun kysynnän kasvua edellyttämällä järjestämiensä kilpailutusten ehdoissa energiatehokkuutta ja liikennepäästöjen vähentämistä.

2014

Kaupungin hankintatiedot avoimiksi
Jätetty 1.12.2014
Käsitelty —

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat demokratian toteutumisen perusedellytyksiä. Avoimuuden edistämisen tulee olla keskeinen tavoite Jyväskylän kaupungin toiminnassa.

Eräs avoimuuden lisäämisen tapa on hankintoihin liittyvien tietovarantojen julkaiseminen internetissä. Kaupunkilaisilla on oikeus tietää mihin yhteisiä verorahoja käytetään. Tällä hetkellä hankintakeskuksen kautta tehtyjen yksittäisten hankintojen polku tarjouksesta hankintapäätökseen on seurattavissa, mutta yhteistä tietovarantoa hankinnoista ei ole.

Helsingin kaupunki on noin kuukausi sitten julkistanut tiedot kaupungin tekemistä ostoista vuosien 2012 ja 2013 osalta. Avoimuuden kautta on arvioitu saatavan myös säästöjä.

Esitän, että Jyväskylän kaupunki julkaisee kaupungin yhteisessä tietojärjestelmässä olevat eri toimialojen hankintatiedot internetissä. Hankintatiedot käsittävät mm. tavaroiden ja palveluiden ostot. Tiedot julkaistaan esimerkiksi vuosittain tai mahdollisuuksien mukaan useammin. Tiedot julkaistaan jaoteltuna hankintojen laadun mukaan ja siten, että tiedot ovat helposti vertailtavissa.

Tietojen julkaiseminen aloitetaan mahdollisimman pian.

Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja: Meri Lumela (vihr.)

Kumppanikoodarit osaksi tietohallintoa
Jätetty —
Käsitelty —

Aloitteen tekijä: Kaisa Peltonen

Tietohallinnon menot kasvavat vuosi vuodelta ja riippuvuus ostopalveluista lisääntyy. Jyväskylä pyrkii profiloitumaan kyberturvallisuuden ja ICT-osaamisen paikkana, jolloin osaamisen tulisi näkyä myös kaupungin sisäisessä toiminnassa.

Tietotekniikan nopea kehitystahti vaatii laaja-alaista osaamista, yhteistyötä ja avoimuutta. Taitavalla kilpailuttamisella ja avoimella lähdekoodilla on mahdollista saavuttaa säästöjä tietohallintoon. Helsingin kaupungilla kumppanikoodarit eli IT-huippuosaamistiimi toimii yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Kumppanikoodarit mm. suunnittelevat ja toteuttavat itse tietojärjestelmiä, tarjoavat teknistä tukea ja tukevat eri hallintokuntia sekä avaavat tietovarantoja niin organisaation sisällä kuin kuntalaisillekin. Uusia palveluita ja tietojärjestelmiä voidaan luoda kustannustehokkaasti, nopeasti ja ketterästi omana toimintana.

Kumppanikoodarit ovat tukena myös ohjelmistotoimittajien neuvotteluissa osaten arvioida paremmin todellista työn määrää ja ehdottaa tehokkaampia ratkaisuja. Yhteistyön avulla voidaan välttyä liian suurilta ohjelmistotoimittajien kustannusvaatimuksilta ja liian sitovilta sopimuksilta.

Esitän, että Jyväskylässä selvitetään kumppanikoodarien tarve, kustannukset ja vaikutukset tietohallintoon.

Aloite lähikirjastoista ja kulttuuripalveluiden turvaamisesta
Jätetty 29.9.2014
Käsitelty —

Esitämme, että Halssilan, Kortepohjan, Lohikosken ja Vesangan kirjastot jatkavat toimintaansa. Esitämme mahdollisimman pikaisesti selvitettävän alla luetellut kulttuuripalveluiden tila- ja vuokrasäästöihin liittyvät asiat:

– Pääkirjaston tilankäyttöä tehostetaan mahdollisimman pian kirjastoverkkoselvityksen 2014-2025 mukaisesti 2000 neliömetrin verran.

– Kulttuuripalvelujen toimisto muuttaa nykyisistä ulkopuoliselta taholta vuokratuista tiloista pääkirjaston 4.kerrokseen mahdollisimman pian.

– Kaupungin kuvataidekoulun siirtyminen Kirjasto-kansalaisopiston tilojen yhteyteen toteutetaan mahdollisimman pian.

– Selvitetään Kortepohjan kirjaston itsepalveluun siirtymisen kustannukset ja henkilöstösäästö.

– Tikkakosken kirjasto muuttaa nykyisestä paikastaan monipalvelupisteen yhteyteen ja Vaajakosken kirjaston tiloja supistetaan suunnitellusti mahdollisimman pian.

– Teatteritalon tilojen käytön monipuolistamista ja tehostamista tutkitaan.

– Kirjasto-kansalaisopistorakennuksen peruskorjausta aikaistetaan suunnitellusta vuodesta 2020. Remontin ajan pääkirjasto on suljettu ja muiden kirjastojen toimintaa voidaan sen ajan lisätä.     Peruskorjauksen suunnitteluun varaudutaan talonrakennusinvestoinneissa jo vuoden 2015 talousarviossa.

Jyväskylässä kirjastot ovat joutuneet toistuvasti säästö- ja lisäsäästövaatimusten kohteiksi. Esitämme, että säästöt ja tilan käytön tehostamismahdollisuudet etsitään kirjastopalveluja laajemmasta kulttuuripalvelujen kokonaisuudesta useamman vuoden tähtäimellä.

Liikkuva hammashoidon yksikkö Jyväskylään
Jätetty 1.9.2014
Käsitelty —

Jyväskylässä pohditaan parhaillaan muiden kuntien tavoin sitä, miten palvelut voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin ottaen samalla huomioon palveluiden tavoitettavuuden.

Suun terveydenhuoltoon kuuluvat oleellisesti mm. koululaisille tehtävät suunterveyden tarkastukset. Jyväskylässä tarkastetaan vuosittain 1., 3., 5. ja 8. luokkien oppilaat. Oppilaat kutsutaan tarkastukseen, johon huoltaja on velvoitettu heidät kuljettamaan. Käytännössä tämä tarkoittaa asuinpaikasta ja hammashuollon toimipisteestä riippuen eri pituisia kuljetusmatkoja ja lisäksi poissaoloja koulusta ja huoltajille työstä.

Esimerkiksi Helsingissä suunterveydenhuollon palveluita tarjotaan liikkuvasta yksiköstä. Liikkuvalle yksikölle laaditaan toimintasuunnitelma, jonka puitteissa se kiertää kouluja ja koulujen loma-aikoina leikkikenttiä ja palvelukeskuksia tarjoten hammashoitoa.

Koululaisten hammashoito toteutetaan ajamalla suunhoitoyksikkö koulun alueelle. Oppilaat kutsutaan hammashoitoon suoraan luokista koulupäivän aikana ilman erillistä ajanvarausta.

Uudella toimintamallilla voidaan saavuttaa mm. seuraavia etuja:

–       tyhjäkäyntiä ei synny peruuttamattomista käyntiajoista

–       joustava toimintatapa

–       suunterveydenhuoltoa voidaan toteuttaa lähipalveluna

–       tila ja laitteet joustavasti käytössä siellä missä tarvitaan

–       ajankäytön tehostaminen

Esitän, että Jyväskylään hankintaan perusterveydenhuollon käyttöön liikkuva suunhoidon yksikkö. Liikkuvassa yksikön toimesta annetaan terveysneuvontaa, tehdään suun terveystarkastuksia, ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja korjaavaa hoitoa.

Meri Lumela

Touko Aalto

Jukka Ammondt

Tommi Liinalampi

Tuija Mäkinen

Kaisa Peltonen

Tero Uuttana

Fysioterapian suoravastaanottotoiminnan lisääminen
Jätetty 9.6.2014
Käsitelty —

Terveyskeskuslääkäreiden kasvavat jonot ja entistäkin painavampi työtaakka on suuri ongelma kaupungissamme. Jopa noin 25 % lääkäreiden vastaanottokäyntien potilaista on tuki- ja liikuntaelinoireisia. Useat lääkärit ja potilaat ovat turhautuneita siihen, että ohjeena kiireisellä vastaanottokäynnillä on liian usein lepo ja tulehduskipulääkekuuri.

Fysioterapian suoravastaanoton mallissa kiireelliseksi todettu TULE-potilas ohjataan lääkärin sijaan suoraan fysioterapian suoravastaanottoon, jossa suoravastaanottotoimintaan erikoistunut fysioterapeutti arvioi potilaan kunnon ja antaa samalla yksilölliset kuntoutusohjeet potilaan mukaan. Potilas saa heti tarvitsemansa hoidon ja paranemisen kannalta tärkeät kuntoutusohjeet.

Potilaan laadukkaamman hoidon lisäksi myös kaupunki hyötyy lääkärien ja fysioterapeuttien työn uudelleenjärjestelystä. Käytäntö vähentää terveyskeskuslääkäreille suuntautuvia turhia TULE-potilaiden vastaanottokäyntejä. Lisäksi nopea hoitoonpääsy lyhentää sairauspoissaoloja, vähentää komplikaatioita, leikkauksia ja turhia erikoissairaanhoidon lähetteitä.

Esitän, että suoravastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta ja muita vaikutuksia selvitetään pikaisesti. Talousarviota valmisteltaessa tulee ottaa huomioon fysioterapian suoravastaanottotoimintaan tarvittavat resurssit.

Kaisa Peltonen (vihr.)

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 31 valtuutettua.

2013

Tourujoen uusi uoma toteutettava mahdollisimman pian
Jätetty 10.6.2013
Käsitelty —

Kankaan osayleiskaavaehdotuksessa Tourujoki on suunniteltu ohjattavaksi ns. pitkään uomaan, joka noudattaa osan matkaa joen alkuperäistä uomaa, kiertää uutta uomaa myöten vanhan paperitehtaan ja tulevan Kankaan kaupunginosan viihtyisänä kaupunkijokena sekä putoaa koskena joen alajuoksulle. Silloin uhanalainen järvitaimenkin voisi palata elämään ja lisääntymään Tourujoessa.

Tourujoki on aikoinaan valjastettu tuottamaan energiaa Kankaan paperitehtaan tarpeisiin. Nyt tehdas on lopettanut toimintansa ja vanhasta tehdasalueesta tulee keskustan laajentumisalue. Osayleiskaavan selostuksessa esitetyn toteuttamisaikataulun mukaan joen vapauttaminen uhkaa jäädä vuosikymmeniksi vain kaavapiirroksiin.

Perusteluna joen uuden uoman toteutuksen pitkittämiselle on esitetty tarve säästää: jos alueen infrastruktuuri rakennetaan vaiheittain pitkän ajan kuluessa, niin kustannukset jakautuvat useammalle vuodelle. Kaupungin maankäytön toteuttamista ohjaavan KymppiR 2013 -ohjelman mukaan uusia kerros- ja rivitaloasuntoja rakennetaan 70 000 k-m² vuosittain. Jos koko kaupungin rakentaminen kohdennettaisiin pääosin Kankaalle, niin alue voisi valmistua paljon aikaisemmin.

Nyt esitetyssä pitkän aikavälin suunnitelmassa Kankaalle rakennettaisiin asuntoja noin 250 000 k-m² ja työpaikkoja 85 000 k-m² vuoteen 2040 mennessä. Kankaan alueen on arvioitu tuottavan kaupungille 5-15 M€ vuoteen 2025 mennessä ja 14-23 M€ vuoteen 2040 mennessä. Jos koko alue valmistuisi nopeammassa aikataulussa, niin alueen investoinnit myös tuottaisivat aikaisemmin.

Uuden jokiuoman toteuttamisen lykkäämistä on perusteltu myös 1940-luvulla rakennetun pienen vesivoimalan jäljellä olevalla käyttöiällä. Sen merkitys Jyväskylän Energian sähköntuotannossa on kuitenkin marginaalinen. Vaikka vesivoima on hiilipäästötöntä, niin Tourujoen virkistysarvon ja järvitaimenen elinmahdollisuuden menetys on kohtuuttoman korkea hinta pienen vesivoimalan tuottamasta sähköstä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että koko Kankaan alue asemakaavoitetaan ja rakennetaan osayleiskaavan ehdotusvaiheessa suunniteltua nopeammassa tahdissa. Aloitettu uusi asuinalue kannattaa rakentaa valmiiksi asumisviihtyisyyden turvaamiseksi ja vetovoimaisen työpaikka-alueen luomiseksi. Alueelle on myös sitoutunut paljon kaupungin pääomaa ja investointeja, joiden realisoiminen nopeammalla aikataululla on kannattavaa.

Tuija Mäkinen (vihr)
Meri Lumela (vihr)
Touko Aalto (vihr)
Maia Fandi (vihr)
Jukka Ammondt (vihr)
Kaisa Peltonen (vihr)
Tero Uuttana (vihr, vara)
Tony Melville (sdp)
Kimmo Suomi (sdp)
Mauno Vanhala (ps)
Tuulikki Väliniemi (sdp)
Kari Yksjärvi (vas)
Minna Mäkinen (ps)
Ari Saxberg (ps)
Marjukka Huttunen (vas)
Raija Sipilä (krist)
Antti Saleva (kok)
Caius Forsberg (kok)

2012

Jyväskylästä esimerkillinen pyöräilykaupunki
Jätetty —
Käsitelty —

Pyöräily on jokapäiväinen liikennemuoto, joka on otettava huomioon kaikessa liikennesuunnittelussa ja päätöksenteossa. Pyöräily vie vähän tilaa, on terveellistä eikä aiheuta päästöjä. Pyöräilyverkosto on suunniteltava laajempana kokonaisuutena osana liikennejärjestelmää sen sijaan, että rakennetaan yksittäisiä pyöräteitä. Pyöräilyyn panostaminen on avaintekijä Jyväskylän sisäisen liikenteen järjestämiseksi siten, että ilmansaaste- ja melupäästöt minimoidaan ja turvallisuus ja asumisviihtyvyys maksimoidaan.

Kun pyöräilijöiden määrä lisääntyy liikenteessä, heidät sekä huomataan että huomioidaan paremmin. Kaikkialla, missä pyöräilyn määrää on onnistuttu merkittävästi lisäämään, myös liikenneturvallisuus on parantunut.

Pyöräilyä ja kävelyä on tarkasteltava omina liikennemuotoinaan, jotka on otettava liikennesuunnittelussa erikseen huomioon. Erityisesti keskusta-alueilla pyöräilijät ja jalankulkijat on erotettava toisistaan. Tämä on pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden yhteinen etu. Pyörän paikka on kaupungissa joko selkeästi muusta liikenteestä erotetulla omalla pyöräkaistalla tai ajoradalla yhdessä autojen kanssa, jos nopeusrajoitukset ovat alhaisia ja liikennemäärät kohtuullisia. Tällä hetkellä esimerkiksi Jyväskylän keskustassa pyörillä ajetaan sekä ajoradoilla että kävelyteillä, koska selkeää ohjeistusta ei ole.

Me allekirjoittaneet esitämme, että:

Jyväskylälle laaditaan kattava pyöräilystrategia, jossa määritellään kaupungin pitkän tähtäimen pyöräilyvisio. Strategia pitää sisällään konkreettisen toimenpideohjelman, jolla päästään määriteltyyn visioon sekä tarvittavien toimenpiteiden rahoitussuunnitelman.

Strategiasta käy ilmi kaupungin periaatteelliset linjaukset seuraaviin asioihin:

1.      Millaista kaupunki- ja yhdyskuntarakennetta Jyväskylässä pyöräilyn kannalta tavoitellaan

2.      Millainen liikennesuunnitelma Jyväskylässä ohjaa pyöräväylien toteutusta

3.      Millainen näkemys Jyväskylällä on pyöräilyn tavoiteverkosta

4.      Millainen pysäköintiverkosto ja pyöräparkkien laatu- ja hoitokriteerit Jyväskylässä on käytössä

2010

Kunnallisten luottamushenkilöiden sidonnaisuudet julki
Jätetty —
Käsitelty 17.1.2011

Politiikan uskottavuuden säilyttäminen vaatii toimia niin valtakunnallisesti kuin kunnallistasollakin. Avoimuuden lisääminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys lisää luottamusta puolueettomuuteen ja vähentää
epäselvyyksien määrää. Kunnallistasolla luottamushenkilöiltä ei vielä laissa vaadita sidonnaisuuksien ilmoittamista, mutta Jyväskylä voisi edistää omilla toimillaan hallintokulttuurin avoimuutta.

Ehdotan, että Jyväskylän kaupungin sivuille tehdään osio, jonne kerätään vapaaehtoisten ilmoitusten (joko suoraan luottamushenkilöiltä tai kunnallisjärjestön ilmoitusten) perusteella luottamushenkilöiden
yhteiskunnalliset sidonnaisuudet.

Tällainen käytäntö on pakollisena eduskunnassa ja useampaan kaupunkiin on suunnitteilla vapaaehtoisuuteen perustuva mahdollisuus kertoa kaupungin sivuilla millaisissa toimissa on mukana.

Paloma Hannonen

Aloite energiansäästöasiantuntijasta
Jätetty
Käsitelty

Jyväskylän on palkattava/nimettävä kaupungin energiasäästöstä vastaava
kokopäivätoiminen henkilö Tilapalveluun lvis- ja energia-asiantuntijatehtävään.

Energiatehokkaat ratkaisut ovat yleensä investointikustannuksiltaan
kalliimpia, mutta tulevat esimerkiksi rakennusten elinkaaren aikana
käyttökustannuksina ja ympäristön näkökulmasta edullisemmiksi.

Tilapalvelun näkökulmasta energiataloudellisten ratkaisujen löytäminen ja
nykyisen toiminnan tehokkaampi suunnittelu edellyttää päätoimisen lvis- ja
energia-asiantuntijan.

Suuremmissa kaupungeissa (esimerkiksi Lahti ja Espoo) palvelukiinteisöjen
ympäristökäsikirjan ylläpitoon liittyvät asiat, energiakulutuksen seurantaan
ja raportointiin sekä koko kaupungin eri toimialojen energiakäytön
koordinointivastuu on päätoimisen henkilön vastuulla. Näin on oltava myös
Jyväskylässä.

Jos Jyväskylä haluaa parantaa julkisten tilojen energiatehokkuutta, vähentää
lämmön- ja sähkökulutusta sekä kokonaisuudessaan kaupungin
ympäristökuormitusta, on Jyväskylän mahdollisettava resurssit tähän työhön.

Näin voidaan vähentää Jyväskylän ympäristökuormitusta, vastata
ilmastonmuutoksen haasteisiin sekä mahdollistaa merkittäviä taloudellisia
säästöjä, jotka voidaan kohdentaa esimerkiksi sosiaali- ja
terveyspalveluiden lakisääteisten palveluiden turvaamiseen yhä tiukentuvassa
taloudellisessa tilanteessa.

Touko Aalto

Sosiaalipäivystysyksikön perustaminen
Jätetty 19.4.2010
Käsitelty —

Sosiaalipäivystys on lakisääteinen palvelu, jonka tarkoituksena vastata kiireelliseen avuntarpeeseen kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Vaara- ja uhkatilanteissa sekä onnettomuuksissa tulee tilanteita, joissa tarvitaan sosiaalipalveluja kiireellisesti.

Sosiaalipäivystyksen asiakkaita ovat erityisesti kiireellisesti hoivaa, turvaa ja apua tarvitsevat lapset, mutta myös muut kiireellistä apua tarvitsevat henkilöt. Esimerkkejä tilanteista, joissa sosiaalipäivystystä tarvitaan:

  • Lapseen/nuoreen kohdistunut väkivalta (myös seksuaalinen)
  • Nuoren tai lapsen katoaminen/karkaaminen
  • Huoltajan runsas päihteidenkäyttö (vaikuttaa lasten hyvinvointiin)
  • Huoltajan rikosepäily/väkivalta/riita/ vakava mielenterveysongelma
  • Lastensuojeluilmoitus, joka edellyttää välittömiä toimenpiteitä
  • Nuoren tekemät rikokset/rikkeet/rikosepäilyt
  • Nuoren tekemä itsemurha/itsemurhayritys
  • Nuoren päihteiden käyttö/aggressiivisuus perheenjäseniä kohtaan
  • Riidat vanhempien kanssa rajoista
  • Tapaamisriidat
  • Pienten lasten hoidontarve huoltajan sairastuessa äkillisesti
  • Huoltajan kuolema (itsemurha, onnettomuus)

 

Esitämme, että vuoden 2010 talousarvioon kirjataan sosiaalipäivystysyksikön perustaminen Kriisikeskus Mobilen yhteyteen. Yksikössä olisi sosiaalityöntekijöitä vuorotyössä. Yksikkö hoitaisi sekä virka-aikaisen että virka-ajan ulkopuolisen päivystystyön.

 

Tällä hetkellä sosiaalipäivystys on järjestetty Jyväskylässä virka-aikaan niin, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on kiertävät päivystysvuorot. Lastensuojelun työntekijäresurssien ollessa muutenkin niukka, päivystystyö heikentää sosiaalityöntekijöiden mahdollisuutta keskittyä varsinaisiin lastensuojelulain mukaisiin työtehtäviinsä.

 

Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys on nyt järjestetty maakunnallisesti niin, että Kriisikeskus Mobile toimii ns. etupäivystäjänä ja sosiaalityöntekijät toimivat virkatyönsä ohessa virka-ajan ulkopuolisina sosiaalipäivystäjinä. Päivystysvuoro on viikon mittainen. Virka-ajan ulkopuolinen työ kuormittaa huomattavasti sosiaalityöntekijöiden jaksamista sekä vie myös virka-aikaista työaikaa (päivystyscaset pitää siirtää virka-aikaan alueiden työntekijöille).

 

Ongelmana on myös ollut löytää sosiaalityöntekijöitä, jotka suostuvat tekemään päivystystyötä raskaan päivätyön kanssa yhtäaikaisesti. Yksikön kustannukset Jyväskylälle olisivat arviolta noin 70 000 euroa enemmän kuin nykyinen järjestely. Sosiaalipäivystysyksikkö parantaisi niin sosiaalipäivystyksen kuin virka-aikaisen lastensuojelutyön laatua.

Lisätietoja: Maia Fandi

2009

Valtuustoailoite Linux-päätteiden käytön lisäämisestä sivistystoimessa
Jätetty 11.5.2009
Käsitelty —

Jyväskylän kouluissa on vuodesta 2006 lähtien ollut käynnissä Linux-päätejärjestelmiin perustuva kokeilu Kortepohjan koululla. Kokeilua on sittemmin laajennettu myös Viitaniemen ja Kilpisen kouluihin. Linux-päätteen käyttö on havaittu yhtä helpoksi tai ne on havaittu jopa helppokäyttöisemmiksi kuin perinteiset Windows-työasemat. Päätetietokoneet toimivat lisäksi nopeammin ja tietokoneiden määrää on ollut mahdollista lisätä edullisesti.

Lappeenrannan kaupungissa on laskettu yhden Windows-työaseman maksavan kaupungin sivistystoimelle noin 400 euroa vuodessa. Yhden Linux-päätetietokoneen kustannuksiksi arvioidaan 140 euroa vuodessa. Jyväskylään sovitettuna nämä luvut tarkoittavat, että siirtymällä opetuskäytössä Windows-työasemista Linux-päätejärjestelmiin voitaisiin sivistystoimessa säästää joka vuosi yli 500 000 euroa.

Huomattava osa Linux-päätejärjestelmien säästöistä seuraa tietokoneiden pidemmästä käyttöiästä, joka on jopa kaksinkertainen perinteisiin Windows-työasemiin verrattuna. Vanhat Windows-työasemat voidaan niiden perinteisen eliniän lopussa muuttaa päätetietokoneiksi, pidentäen niiden käyttöikää. Merkittäviä kustannussäästöjä saadaan myös päätteiden huomattavasti pidemmästä huoltovälistä, sillä päätetietokone ei sisällä juurikaan rikkoutuvia osia, eikä niihin voi tulla yksilöllisiä ohjelmavikoja. Lisäksi päätteet kuluttavat sähköä tavallista tietokonetta vähemmän. Nykyiset Windows-työasemat kärsivät hitaista lataus- ja kirjautumisajoista, eikä niissä ole toteutettavissa virransäästöä Linux-päätetietokoneiden tapaan. Linux-käyttöjärjestelmä muine ohjelmistoineen perustuu vapaisiin, avoimen lähdekoodin ohjelmiin joista ei tarvitse maksaa lisenssimaksuja, mitkä voivat Microsoftin tuotteissa olla merkittäviä.

Linux-päätejärjestelmä perustuu tehokkaaseen palvelintietokoneeseen ja joukkoon päätetietokoneita. Ohjelmien suorittaminen tapahtuu päätteen sijaan tehokkaalla palvelimella ja tieto välitetään koulun lähiverkon kautta. Päätteen tehtävänä on ainoastaan ohjata näyttöä, näppäimistöä ja hiirtä, mikä mahdollistaa huomattavasti vanhempien ja edullisempien tietokoneiden käytön. Päätetietokoneisiin on mahdollista siirtyä myös vähitellen sitä mukaa kun koulujen nykyiset tietokoneet ikääntyvät.

Haluamme kaupungin mieluummin säästävän tehokkaammilla tietokonejärjestelmillä kuin leikkaamalla opetuksen, koulujen tarvikkeiden tai kouluruuan rahoitusta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet Linux-päätejärjestelmiin siirtymiseksi kaikissa Jyväskylän perusasteen kouluissa ja lukioissa. Pyydämme että tietohallinto tekee asiasta tarvittavat laskelmat. Laskelmat tulee toimittaa valtuustolle sellaisessa aikataulussa, että ne voidaan tarvittaessa huomioida vuoden 2010 budjetin valmistelussa.

2008

Valtuustoaloite kansalaistoiminnan avustusten koordinoimisesta
Jätetty 22.9.2008
Käsitelty —

Jyväskylän kaupungissa on tehty työtä kolmannen sektorin ja kaupungin välisen kumppanuuden linjaamiseksi. Järjestöjen toiminnan kannalta on hyvin tärkeää luoda yksiselitteinen ja tasapuolinen käytäntö kansalaistoiminnan tukemisesta. Tällä hetkellä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita täydentävää, ennaltaehkäisevää kolmannen sektorin toimintaa ei voida tukea, koska sosiaali- ja terveyslautakunta ei ole linjannut avustuspäätösasiaa eikä budjetoinut lainkaan rahaa avustuksiin. Avustusten hakukäytännöt ovat herättäneet hämmennystä, kun järjestöavustukset on keskitetty kulttuurilautakuntaan, joka omissa ohjeissaan ei kuitenkaan huomioi muita hallinnonaloja koskevia avustushakemuksia. Käytännössä tietyt toimijat eivät ole voineet hakea avustuksia mistään ja ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan.

Me allekirjoittaneet esitämme, että uudessa Jyväskylässä järjestöjen ja kansalaistoiminnan avustusmäärärahat, niiden hakeminen sekä myöntämisperusteet selkeytetään ja avustukset keskitetään yksikköön, joka vastaa myös kansalaistoiminnan kehittämisestä.

22.9.2008

Anna Autere

allekirjoittajina 29 valtuutettua

Valtuustoaloite taidepainotteisen lukion perustamisesta Jyväskylään
Jätetty 17.3.2008
Käsitelty —

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että uuteen Jyväskylään perustetaan kuvataidelukio. Lukiotarjonnassa ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta valita taidepainotteista vaihtoehtoa, ellei lukuun oteta Petäjäveden lukion kaksoistutkintoa yhteistyössä käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa. Kuvataidelukio (johon voisi sisällyttää painotuksia myös esim. tanssitaiteen ja teatterityön suuntaan) rikastuttaisi oleellisesti olemassa olevan lukiokoulutuksen sisältöjä ja vahvistaisi kulttuurin ja taiteen alueelle suuntautumista sekä antaisi taiteesta kiinnostuneille nuorille mahdollisuuden jatkaa toisen asteen opintoja omassa kotikaupungissa.

Jyväskylässä 17.3.2008

Anna Autere (vihr.)

10 allekirjoittajaa

Valtuustoaloite lapsiperheiden ennaltaehkäisevän kotipalvelun kehittämiseksi
Jätetty 18.2.2008
Käsitelty —

Paljon on puhuttu vanhemmuuden tukemisesta, vanhempien jaksamisesta ja ennaltaehkäisevän työn tärkeydestä. Näille asioille on todellakin aika tehdä jotain konkreettista. Subventio, jonka kaupunki sijoittaa lapsiperheiden varhaiseen tukeen, maksaa itsensä hyvin takaisin paremmin voivien perheiden muodossa. On vastuutonta sulkea silmät siltä tosiasialta, että ongelmat kasautuvat helposti samoille ihmisille ja että elämä tuo ikäviäkin yllätyksiä myös pienten lasten perheisiin. Taloudellisempaa ja tuloksellisempaa toimintaa on antaa apua ajoissa. Näin toimien säästyy lastensuojelun määrärahoja, vältetään inhimillisiä kärsimyksiä ja myös syviä epäonnistumisen kokemuksia vanhemmuudessa. Sananlasku ”auta miestä mäessä, pientä lasta kynnyksessä” voisi saada jatkokseen ”ja lapsen vanhempia ennen uupumusta ja eroa”.

Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että :
Jyväskylän kaupunki osoittaa vuodesta 2009 lähtien pikkulapsiperheiden määrän huomioon ottaen riittävän lisämäärärahan ehkäisevään lastensuojelutyöhön, kohdentaen sen lapsiperheiden kotipalvelutoiminnan käynnistämiseen kaupungin omana toimintana. Lapsiperheiden kotipalvelusta perittävä taksa on määriteltävä siten, että palvelun käyttäminen on mahdollista myös kaikkein pienituloisimmille vanhemmille. Omana toimintana tuotetun palvelun ohella perheille voidaan vaihtoehtoisesti tarjota mahdollisuutta käyttää palveluseteliä, joka vastaa summaltaan itse tuotetun palvelun kustannuksia vähennettynä perheen omavastuuosuudella.

Jyväskylässä 18.2.2008 Anna Autere, kaupunginvaltuutettu

12 allekirjoittajaa

2007

Valtuustoaloite koskien valtuuston ympäristö- ja ilmastokoulutusta
Jätetty 10.12.2007
Käsitelty —

YK: n ilmastokokous alkoi Indonesian Balilla kolmas päivä kuluvaa kuuta. Ilmastokokouksen tarkoituksena on käynnistää Kioton sopimusta seuraavan kansainvälisen ilmastosopimuksen kehitystyö.

Vastuu maapallon tulevaisuudesta on yhteinen. Ilmastonmuutoksen väistämättömyys ja haasteet tulisi huomioida entistä vahvemmin myös kunnallisessa päätöksenteossa. Tästä syystä me allekirjoittaneet esitämme, että valtuutettujen ympäristö- ja ilmastoasiantuntemusta lisätään koulutuksella, jota voisivat tarjota esimerkiksi kaupungin ympäristöasiantuntijat sekä paikallisen yliopiston kansainvälisestikin arvostetut ympäristön, ilmaston ja uusiutuvien energioiden tutkijat.

Ympäristö- ja ilmastokoulutuksesta tekevät ajankohtaisen myös valtuustokausittain valtuustossa hyväksyttävä ympäristöpolitiikka, pitkään valmistelussa ollut ilmastostrategia sekä neuvottelut mahdollisesta uudesta, entistä suuremmasta kunnasta.

Jyväskylässä 10.12.2007

Tuija Elina Lindström
ynnä muita

Kampanjointi bussinkäyttäjien ja -matkojen lisäämiseksi
Jätetty 12.11.2007
Käsitelty —

Jyväskylässä on bussinkäyttö vähentynyt, vaikka asukasmäärä kasvaa. Yksityisautoilun hyväksi myös verovaroista on panostettava yhä enemmän paikoituksen ja katuverkoston ylläpidon menoihin. Yksityisautoilusta johtuvat paikoitusongelmat ja ruuhkat hankaloittavat liikkumistamme monin tavoin. Joukkoliikenteellä on monia kiistattomia etuja mm. kestävän kehityksen näkökulmasta.

Ihmisten mielestä bussiliput ovat kalliita, vaikka perheet ovat valmiita maksamaan yhä enemmän yksityisautoilustaan. Vanhemmat kuljettavat lapsiaan päivähoitoon, kouluun ja harrastuksiin. Erinomaisista kevytväylistä huolimatta aikuiset liikkuvat lyhyitäkin välejä autoillen. Yhä suuremmalla joukolla kaupunkilaisista on vähän tai ei ollenkaan kokemusta päivittäisestä bussin käytöstä. Näin kaupunkilaisten harkitessa sopivinta kulkuvälinettä bussin käyttö ei tule helposti mieleen vähäisen kokemuksen vuoksi. Bussilippujen hintoja ei voida alentaa, jos käyttäjämäärät laskevat. Tilapäistä bussimatkan kokeilua haittaa yksittäislipun suhteellisen korkea hinta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki tai Jyväskylän Liikenne Oy itse sijoittaisi varoja markkinointikampanjoihin, joilla voitaisiin tarjota mahdollisuutta kokeilla bussin käyttöä edullisemmin kuin yleensä, jotta tuntumaa bussin käyttöön saataisiin nykyistä suuremmalle osalle kaupunkilaisia. Kampanjointi voisi olla esimerkiksi muutaman tunnin ajan kerrallaan ”Happy hour” -tyyppisesti vaikkapa yhden euron hintaan tai Autottomana päivänä ilmaiseksi. Muutaman tunnin tarjoushintoja voitaisiin kokeilla eri ajankohtina, kuten arkipäivien ruuhka-aikoina, arki-iltaisin, viikonloppuina päivisin tai öisin luopuen tuplahinnoista. Tarjoushintojen kokeilua voitaisiin myös suunnata eri väestöryhmiin rajaten, esimerkiksi työttömille, ikäihmisille, harrastusmatkoille, tietyn alueen työmatkalaisille jne.

Kampanjoinnin vaikutusta voitaisiin arvioida teettämällä opiskelijoilla opinnäytetöitä kampanjan panos-tuotossuhteesta, vaikutuksesta käyttömääriin, saadaanko uusia matkustajia ja vaikutuksesta ihmisten asenteisiin. Olettaa voidaan, että kampanjoilla murennettaisiin mielikuvaa ylihintaisista bussimatkoista ja tilalle rakentuisi myönteisempää mielikuvaa hyvin toimivasta palvelusta, jolla on tulevaisuutta.

Jyväskylässä 12.11.2007

Kaija-Leena Kaijaluoto
(ja 16 muuta valtuutettua, mukaanlukien koko paikallollut vihreiden ryhmä)

2005

Valtuustoaloite Neste Rally -tapahtumasta Jyväskylän kaupungille koituvien kustannusten selvittämiseksi
Jätetty 17.9.2005
Käsitelty 10.4.2006

Neste Rally -tapahtuman järjestäjät ovat valinneet tapahtuman pitopaikaksi edelleen Jyväskylän seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Ralleista pitävä väestö, niistä hyötyvän liike-elämän edustajat ja kaupungin johto ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä. Tapahtuma valitettavasti aiheuttaa myös monia haittoja ja kustannuksia velkaiselle kaupungillemme.

Me Vihreän liiton valtuustoryhmä pyydämme kaupunkia selvittämään kuntalaisille läpinäkyvästi, kuinka paljon tapahtumaa tuetaan verovaroista. Eri kanavia myöten rallien järjestämiseen myönnetyt avustukset, kuten kaupungin omat, Keski-Suomen Liiton ja Jykesin kautta annetut tuet tulisi luetteloida, jotta kokonaisuus hahmottuisi. Suorat avustukset ovat kuitenkin vain pieni osa kaupungin vastuusta tapahtumasta koituviin kustannuksiin. Edellytämme, että meille kerrotaan lisäksi hallinnonaloittain eriteltynä tapahtuman valmistelun, sen aikaiset ja siitä myöhemminkin koituvat todelliset kustannukset.

Kaupungin työntekijät esim. suunnittelevat tapahtumaa, tekevät liikennejärjestelyjä, ylläpitävät suurempaa kriisi- ja terveydenhuoltovalmiutta sekä jälkeenpäin vastaavat katujen siivouksesta puistojen ja viheralueiden kohentamisesta jne. Paljonko siis kuluu työntekijöiden kallista työaikaa tai käytetään ostopalveluita?

Tapahtumakeskuksena toimii Paviljonki, jonka tilavuokria subventoidaan samaan aikaan, kun kaupunki tukee Paviljongin toimintaa korottomin lainoin ja suoralla tuella. Vuokravertailun mahdollistamiseksi olisi saatava tietoa, mitä muita tapahtumia on esim. tänä vuonna subventoitu vastaavasti kuin Neste Rallyä.

Jyväskylässä 17.9.2005

Vihreä valtuustoryhmä

Kaija-Leena Kaijaluoto
Risto Rönnberg
Jouni Vauhkonen
Tuomas Viskari
Tuija Mäkinen
Anna Autere
Jukka Ammondt

Valtuustolle 10.4.2006 annettu esittelyteksti

KAIJA-LEENA KAIJALUODON YM:N VALTUUSTOALOITE NESTE RALLY -TAPAHTUMASTA
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGILLE KOITUVIEN KUSTANNUSTEN SELVITTÄMISEKSI

Aikaisemmat käsittelyt Kaupunginhallitus 10.4.2006/145
(Asian valmistelija Timo Koivisto, p. 624 263)

Kaupunginvaltuutettu Kaija-Leena Kaijaluoto ym. allekirjoittaneet ovat 17.9.2005 tehneet otsikon mukaisen valtuustoaloitteen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 31.10.2005 yhteistyösopimuksen AKK Sports Oy:n kanssa rallin maailmanmestaruusosakilpailujen järjestämisestä vuosina 2006-2008. Tässä yhteydessä selvitettiin myös rallien järjestämiseen osallistumisen ja toimintaympäristön kehittämisen kaupungille aiheuttamia kustannuksia:

Neuvotteluiden perusteella rallin maailmanmestaruusosakilpailujen pysyminen Jyväskylässä edellyttää jonkin verran lisäpanostuksia tapahtuman toimintaympäristön kehittämiseen. Kokonaisuudessaan rallien järjestämisen kustannukset kaupungille muodostuvat tapahtuman käyttöön annettavien tilojen
vuokrista, investoinneista erityisesti Killerin super-erikoiskokeen kehittämiseen sekä järjestely- yms. töistä Killerin ja Lutakon alueella.

Kustannuksiin osallistuvat kaupungin lisäksi Keski-Suomen liitto, Jykes Oy, Keskimaa, Jyväskylän Messut, Keskisuomalainen ja mahdollisesti muutamat muutkin keskisuomalaiset yhteisöt, jotka saavat vastineeksi osuutensa ralleihin liittyvästä näkyvyydestä. Lopulliset neuvottelut yhteistyökumppanien kanssa käydään AKK Sports Oy:n kanssa tehtävän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Järjestelykustannukset ovat 272 300 euroa vuodessa ja kumppaneilta saatavat tulot noin 160 000 euroa, joten kaupungin osuudeksi jää noin 110 000 euroa vuodessa.

Kertaluonteiset investointikustannukset ovat 100 000 euroa, joiden kattamiseen on haettu EU-rahoitusta.

Kustannusarvio

Paviljongin vuokrat 90 000
Killerin järjestelyt 115 000
Muut järjestelyt 15 000
Järjestelyraha 35 000
Varasto, toimisto 17 300

Yhteensä 272 300

Tulot 160 000

Investoinnit 100 000?

Tämän vuoden talousarvio valmisteltiin tuolloin valtuustolle esiteltyjen lukujen pohjalta eikä niiden tarkistamiseen ole ilmennyt tarvetta.

Aloitteessa toivotaan edellä mainittujen lukujen lisäksi tietoa kustannuksista, joita kaupungille aiheutuu tapahtuman suunnittelusta, liikennejärjestelyistä, normaalia suuremman kriisi- ja terveydenhuoltovalmiuden ylläpidosta sekä katujen siivouksesta ja puistojen ja viheralueiden kohentamisesta.

Kaupungin johdon työaikaa kuluu rallien osalta ennen kaikkea sopimusneuvotteluihin sekä niihin liittyvien asioiden valmisteluun kuten myös yhteydenpitoon AKK Sports Oy:n kanssa sopimuskauden aikana. Kaupungin johto, viestintä ja muutamat toimistohenkilöt käyttävät työaikaansa myös
tapahtumaan liittyvän näkyvyyden hyödyntämisen suunnitteluun sekä erilaisten sidosryhmätapaamisten ja vierailuiden valmisteluun ja toteuttamiseen. Työtunneista ei ole nähty tarpeelliseksi pitää kirjaa, joten
kustannusarviota on mahdotonta esittää.

Kilpailureittien ja tapahtumapaikkojen suunnitteluun osallistuminen työllistää kaupungin osalta jonkin verran katu- ja puisto-osaston henkilökuntaa. Nämä työt laskutetaan tuntikirjanpidon perusteella rallien
järjestelymenoista eli ne sisältyvät edellä kerrottuun rallien kustannusarvioon.

Kustannuksia aiheutuu myös ralliseminaareista, rallien yhteyteen järjestetyistä vip-tilaisuuksista ja vieraanvaraisuudesta sekä ralleihin liittyvästä markkinointinäkyvyydestä. Näistä aiheutuu kustannuksia
kaupungille vuosittain noin 25 000 euroa.

Kaupungin kriisi- ja terveydenhuoltovalmiutta kohotetaan rallien takia siten, että terveyskeskuspäivystykseen lisätään rallien aikana 24 tuntia sekä sairaanhoitajan että lääkärin työpanosta. Tästä aiheutuva kustannus on enintään 4 000 euroa. Koska käytännössä noin puolet päivystyksessä
kävijöistä on ulkokuntalaisia, saadaan tästäkin rahasta noin puolet perittyä takaisin.

Valtuustoaloite jaetaan jäsenille esityslistan ohella.

Kaupunginjohtaja Anderssonin ehdotus:

Kaupunginhallitus saattaa edellä olevan selvityksen valtuuston tietoon ja ehdottaa, että valtuusto katsoo suoritetut toimenpiteet tässä vaiheessa riittäviksi tehdyn valtuustoaloitteen johdosta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.