Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen arkeen ja elämään. Tutkimusperustainen ja sen myötä laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja kehitystä sekä kaventaa tutkitusti hyvinvointi- ja terveyseroja. Varhaiskasvatuksessa tehtävä työ on äärimmäisen arvokasta, joka meidän kaikkien pitäisi tunnistaa ja tunnustaa entistä vahvemmin.
Arviointikertomuksessa mainitaan, että vuoden 2021 aikana ja edelleen tämän vuoden alussa henkilöstön ja sijaisten riittävyydessä on ollut haasteita. Tämä on suhteellisen kauniisti ilmaistu, sillä haasteet ovat olleet ajoittain todella raskaita ongelmia.
Tarkastuslautakunta kysyykin: Miten henkilöstön saatavuutta on edistetty ja millaisia keinoja tukea henkilöstön jaksamista on otettu käyttöön?
Voin vastata, että Jyväskylässä on tehty paljon toimia – muistutan, että meillä on valtavasti hyvää, josta on myös tärkeä puhua ääneen. Esimerkkeinä näistä toimista on mentorointi, varahenkilöjärjestelmä ja työnohjaus, jotka kaikki tukevat varhaiskasvatuksen henkilökunnan työtä kentällä. Lisäksi Jyväskylä on Suomen paras paikka opiskella varhaiskasvatustiedettä. Yhteistyö yliopiston kanssa on hyvää, vaikka sitä voisi toki opiskelijan näkökulmasta lisätä entisestään.
Miksi nämä toimet eivät kuitenkaan näy henkilöstötilanteessa? Toki ala on valtakunnallisestikin kriisissä, mutta siihen ei voida tuudittautua. Se, että naapurissakin asiat on huonosti ei tarkoita sitä, että meidän ei kannattaisi kääntää jokaista kiveä ja kantoa.
Varhaiskasvatus voisi olla Jyväskylän ratikka.
Aidosti laadukas varhaiskasvatus on veto- ja pitovoimatekijä. Onneksi Jyväskylän palveluverkkoa uudistetaan ja toivottavasti lähitulevaisuudessa valtaosa meidän varhaiskasvatusyksiköistämme on ennen muuta turvallisia ja terveellisiä – ja lisäksi sellaisia, että vastaavat alan nykyisiin vaatimuksiin. Toimivat fyysiset tilat vaikuttavat myös siihen, miten pedagoginen oppimisympäristö rakentuu, ja tämä taas vaikuttaa suoraan työhön ja työhyvinvointiin.
Alan arvostus tulisi kuulua jokaisella hallinnon tasolla. Arviointikertomuksessa mainitaan, että koronapandemian vuoksi suunnittelu-, arviointi- ja kehittäminen (SAK)-ajat ovat jääneet osittain pitämättä, mutta toimialan selvityksen mukaan ajat pidetään myöhemmin. Varhaiskasvatuksen opettajana tämä lausahdus lähinnä nauratti. Ensinäkin tämä ei ole ainoastaan pandemia-ajan ongelma. Ja toisekseen tammikuun toimintaa on aika haastavaa suunnitella, arvioida ja kehittää maaliskuussa.
Varhaiskasvatus on äärimmäisen tunnollinen ala, joka tekee kaikkensa pysyäkseen siinä budjetissa mitä sille annetaan. Toivonkin syvästi, että emme enää jatkossa höylää niiltä, jotka jo valmiiksi toimivat niukasti. Vierailin viime viikolla eräässä päiväkodissa, jossa pohdittiin sitä resursoidaanko ensi vuonna lattiamattoihin, sillä ryhmien lattiat ovat talvella viileitä leikkiä, vai käyteräänkö rahat uusiin leikkivälineisiin. Rahaa ei siis käytetä varhaiskasvatuksessa holtittomasti.
Haastankin jokaisen valtuutetun perehtymään varhaiskasvatuksen ihmeelliseen maailmaan, vierailemaan valtuutettuna päiväkodeissa, keskustelemaan ja kuuntelemaan. Meillä on käsissämme valttikortti, jota voimme joko käyttää tai olla käyttämättä. Ehdotan sitä ensimmäistä.
Puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.5.2022