Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen vaatii maailmanlaajuisten päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Tämä luo valtavan markkinan puhtaammille ja vähäpäästöisille ratkaisuille. Ympäristöliiketoiminnalla eli cleantechilla viitataan taloudelliseen toimintaan, jonka tavoitteena on säästää luonnonvaroja, ehkäistä ympäristöön kohdistuvaa rasitetta ja edistää luonnonsuojelua. Tilastokeskuksen mukaan Suomen ympäristöliiketoiminnan liikevaihto oli jo vuonna 2019 41 miljardia euroa ja arvonlisäys oli lähes 16 miljardia. Vertailun vuoksi metsäteollisuuden liikevaihto oli samana vuonna 31,6 miljardia ja arvonlisäys 4,2 miljardia.

Vihreä liiketoiminta ei ole ainoastaan suurten yritysten leikkikenttä. Maailma on ratkaisuja täynnä, ja kaikki yritykset toimialasta ja koosta riippumatta pystyvät tekemään osansa kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi. Vihreä yrittäjyys on myös taloudellisesti kannattavaa. Uudet toimintatavat, kuten materiaalien uusiokäyttö ja kierrätys, usein mahdollistavat resurssien aiempaa tehokkaamman hyödyntämisen. Harkitut investoinnit maksavat itsensä takaisin pohjautuessaan realistiseen analyysiin toimialan tulevaisuuden näkymistä. Kyse ei ole ainoastaan päästöjen minimoinnista vaan kokonaisuudesta, jossa huomioidaan laajasti myös yritystoiminnan sosiaaliset ja eettiset ulottuvuudet sekä omassa että hankintaketjujen toiminnassa.

Vanhojen ajatustapojen kääntäminen tarjoaa tilaisuuksia otollisten yhteistyökuvioiden kehittämiseen toisistaan näennäisesti irrallisten alojen välillä. Tämän on todennut muun muassa vaateliikkeen omistaja, joka on tarjonnut metritavarana tilattavien kankaiden kuljetukseen alunperin käytettyjä pahvirullia pienellä hinnalla lähistöllä toimivan painotalon käyttöön. Painotalo on hyödyntänyt kertaalleen käytetyt rullat julisteiden sekä muiden suurikokoisten printtituotteiden toimittamiseen asiakkailleen. Jatkossa yhteispeliä yritysten välillä voitaisiin edistää sovelluksella, johon toimijat voivat ilmoittaa ylijäämämateriaaleistaan ja tarjota niitä toisten yrittäjien käyttöön. Kiertotalouteen liittyy vielä valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia.

Vihreälle yrittäjyydelle on nykypäivänä enemmän kysyntää kuin koskaan aikaisemmin. Esimerkiksi luonnonkosmetiikan ja kasviproteiinien kysyntä on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Hävikkiravintolat, kierrätysmuoti ja ekokampaamot ovat tulleet jäädäkseen. Yritykset myös kasvavassa määrin näkevät kestävän liiketoiminnan maine-edut ja viestivät asiakkailleen toimintaansa ohjaavista arvoista. Halpa hinta ei enää yksin ratkaise monen kuluttajan ostopäätöstä, vaan sekä sijoittajat että asiakkaat antavat arvoa myös yritysten yhteiskuntavastuulle. Toimijat kirittävät myös toisiaan. Esimerkiksi Nordea on ilmoittanut vähentävänsä sijoitus- ja luottosalkkujensa hiilidioksidipäästöjä 40-50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa sitä, että jatkossa vähäpäästöiset yritykset voivat saada muita halvempaa rahoitusta.

Myös kunnilla on keskeinen rooli vihreän yrittäjyyden edistäjinä. Kuten viimeaikaiset uutiset puupohjaista vaatekuitua valmistavan Spinnovan sijoittumisesta Jyväskylän Eteläporttiin osoittavat, on kyse mitä suurimmassa määrin kaksisuuntaisesta vuorovaikutuksesta, jossa kaupunki luo edellytyksiä toiminnalle kun taas yritykset tuovat sijoittumisalueelleen työpaikkoja ja elinvoimaa. Yritystoiminnan systemaattinen tukeminen tarjoaa mahdollisuuksia myös yhä useammalle opiskelijalle jäädä Jyväskylään rakentamaan uraa ja perhe-elämää valmistumisen jälkeen. Muun muassa edistämällä yrittäjyyskasvatusta, poistamalla lupiin liittyvää byrokratiaa ja helpottamalla myös pienten paikallisten yritysten osallistumista kaupungin hankintoihin pystyy Jyväskylä varmistamaan, että se säilyy jatkossakin motivoivana toimintaympäristönä laajalle joukolle eri alojen yrittäjiä. Kun toiminnan perusedellytykset ovat kunnossa, on loikka tulevaisuuteen – kohti vihreää yrittäjyyttä – turvallinen vaihtoehto yhä useammalle.

Vihreä siirtymä on tullut myös Jyväskylään jäädäkseen ja luo edelläkävijäyrityksille uusia kiinnostavia mahdollisuuksia ja tuottoisaa liiketoimintapotentiaalia – onko yrityksesi valmis?

Emilia Lakka, vihreä kuntavaaliehdokas
Jussi Gustafsson, vihreä kuntavaaliehdokas