Ilmastonmuutoksen torjunta on tulevien vuosien suurimpia haasteita. Yksi tärkeistä keinoista vähentää ilmastopäästöjä on saada liikenteen päästöt laskemaan. Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin 20 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä noin 54 % syntyi henkilöautoista, noin 32 % kuorma-autoista, 8 % pakettiautoista, 5 % linja autoista ja noin 1 % moottoripyöristä, mopoista ja mopoautoista.
Tieliikenteen päästöissä suuri vähennyspotentiaali on henkilöautoliikenteessä, jota on mahdollista sähköistää tai hyödyntää biopolttoaineita. Alueilla, joilla on mahdollisuus hyödyntää joukkoliikennettä ja välimatkat eri paikkoihin ovat lyhyitä myös kävelystä ja pyöräilystä muodostuu aito vaihtoehto henkilöauton käyttämiselle.
Lyhyet matkat kävellen tai pyörällä
Noin kolmannes suomalaisten tekemistä automatkoista on enintään kolmen kilometrin mittaisia. Erityisesti näillä lyhyillä matkoilla kävelystä ja pyöräilystä tulee tehdä houkutteleva vaihtoehto liikkumiselle. Lihasvoimin liikkuminen tai sähköavusteisella pyörällä kulkeminen vähentävät päästöjä, ja samalla liikkuja saa mukanaan terveyshyötyjä.
Usein lyhyet matkat erityisesti kaupunkikeskustoissa sujuvat jopa nopeammin kuin moottoriajoneuvoilla liikkuessa. Nopeus, helppous ja sujuvuus tuleekin olla kannustimet, joiden avulla entistäkin useampi siirtyy erityisesti lyhyillä matkoilla käyttämään omia jalkojaan tai polkupyörää.
Kaupunkien tulee huolehtia jalankulku- ja pyöräväylien laadusta ja selkeydestä. Erotellut väylät kävelijöille ja pyöräilijöille, reunakiveyksettömyys ja laadukas baanaverkosto takaavat sujuvan liikkumisen paikasta toiseen. Pyöräpysäköintiin tulee myös kiinnittää huomiota mahdollistamalla runkilukitus sekä sijoittelemalla pyöräparkkeja tiheästi ympäri kaupunkia. Kävelijä ei tarvitse parkkipaikkaa ja pyöräilijänkin parkki vie vain pienen tilan verrattuna tilaan, jonka moottoriajoneuvot vievät kaupunkikuvassa. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen luo siis myös lisätilaa asumiselle, oleilulle ja yritystoiminnalle.
Kaupungit voivat myös tarjota kuntalaisille mahdollisuuden lainapyöriin tai kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöön. Myös Jyväskylässä tulee selvittää kaupunkipyöräjärjestelmän mahdollisuus tuleville vuosille. Erityisen kiinnostava ja kannustava vaihtoehto Jyväskylään olisivat sähköavusteiset yhteiskäyttöpyörät, joilla matkanteko mäkisessä kaupungissa muodostuisi entistäkin houkuttelevammaksi. Kuopiossa sähköavusteisten yhteiskäyttöpyörien käyttökokemukset ovat olleet erittäin kannustavia!
Kaupungin työntekijöitä kannustetaan tarttumaan pyörään ja kävelyyn
Kaupunki voi näyttää mallia kuntalaisille omalla toiminnallaan ja samalla huolehtia tieliikenteen päästöjen vähentämisestä. Työntekijöiden kannustaminen kulkemaan kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä tulee olla tulevaisuudessa arkipäivää ja sekin vaatii konkreettisia tekoja. Sosiaalitilojen tulee olla laadukkaat, jotta vaatteiden vaihto ja kuivattaminen on mahdollista kävely tai pyörämatkan jälkeen. Pyöräparkit työpaikoilla tulee olla laadukkaat ja sähköavusteisen pyörän akun lataamiselle tulee olla oma latauspiste.
Kaupunki voi myös järjestää kannustimena pyöränhuoltoa, tarjota varusteita pyöräilijöille, mahdollistaa työpaikan yhteiskäyttöpyörät ja osallistua työsuhdepyörien hankintaan. Työnantajan näkökulmasta kävelyn ja pyöräilyn edistäminen maksaa itsensä takaisin vähentyneinä terveydenhuollon kustannuksina ja sairaspoissaoloina.
Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelma antaa erinomaiset suuntaviivat pyöräilyn edistämiselle ja monet toimenpiteistä edistävät samalla myös kävelyä. Ohjelman toteutusta tulee jatkaa entistäkin kunnianhimoisemmin ja muodostamalla samalla ihmisläheistä, ilmastoystävällistä ja toimivaa kaupunkia meille kaikille.
Kaisa Peltonen on vihreiden kaupunginvaltuutettu ja kaupunkirakennelautakunnan jäsen Jyväskylässä