”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.” totesi Minna Canth näytelmässään Työmiehen vaimo vuonna 1885. Vieläkään sukupuolien välinen tasa-arvo ei ole toteutunut Suomessa saati sitten maailmanlaajuisesti.

Tasa-arvolaki velvoittaa kuntia edistämään ja toteuttamaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta niin palveluiden järjestämisessä kuin myös työnantajana. Kaikissa kunnissa on otettava vakavasti sukupuolien tasa-arvon edistäminen.  Yhteiskunnalliselle keskustelulle tärkeitä näkökulmia menetetään, jos asioista ei käydä avointa ja rakentavaa keskustelua. Tasa-arvon edistämisessä auttaa koulutus sekä sukupuolivaikutusten arvioiminen ja seuranta.

Politiikkaa tehdään myös kunnissa ja palveluilla on iso merkitys tasa-arvon rakentamisessa. Lasten hyvinvointia ja vanhempien jaksamista on tärkeää tukea varhaisessa vaiheessa ja kynnys palvelujen saamiseen tulee olla matala. Tasa-arvon kannalta tärkeitä palveluja ovat mm. lastenneuvola, varhaiskasvatus, perusopetus tukipalveluineen, lapsiperheiden kotipalvelu, mielenterveys- ja liikuntapalvelut, kirjasto ja muut kulttuuripalvelut.

Suomessa on sukupuolittuneita valtarakenteita ja naiset joutuvat liian usein lähisuhdeväkivallan uhreiksi. Tasa-arvobarometrin mukaan naisten riski joutua sekä seksuaalisen häirinnän että vihapuheen uhriksi on viisinkertainen suhteessa miehiin. Sukupuolittunut häirintä lisääntyy aina vaalien alla ja vaikeuttaa avointa keskustelua. Kuntavaaleissa Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry kampanjoi vihapuhetta ja häirintää vastaan ja kannustaa naisia asettumaan ehdolle. Vuoden 2017 kuntavaaleissa naisten osuus valituista valtuutetuista oli 39 prosenttia, mikä ei vastaa naisten osuuttaan väestöstä.

Työelämässä naisten euro on Suomessa yhä keskimäärin 84 senttiä. Syyt tähän ovat moninaiset, mutta merkittäviä selityksiä ovat naisten miehiä suurempi hoivavastuu sekä naisvaltaisten alojen miesvaltaisia aloja alhaisempi palkkataso. Naiset myös jäävät miehiä useammin palkattomille hoitovapaille, tekevät osa-aikatyötä eivätkä etene työurallaan. Miehet tekevät enemmän palkkatyötä, naiset enemmän palkatonta kotityötä. Tämä kaikki kasvattaa tulokuilua ja johtaa naisten keskimäärin pienempiin työeläkkeisiin.

Naisjärjestöjen Keskusliitto täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Tasa-arvon eteen on Suomessa tehty pitkäjänteistä työtä, mutta edelleen on parannettavaa niin yhteiskunnallisissa rakenteissa kuin arkipäivän asenteissakin. Kaikkia epätasa-arvoa ylläpitäviä mekanismeja tai ajattelutapoja ei aina ole helppoa tunnistaa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tärkeä keino tehdä meidän kaikkien yhteistä ”naisasiaa” näkyväksi. Naisjärjestöt tuovat jatkuvuutta tasa-arvon edistämiseen ja niiden asiantuntemusta tarvitaan edelleen 2020-luvun Suomessa.

Tuija Mäkinen, YTM, Keski-Suomen Vihreät Naiset ry:n hallituksen jäsen, kuntavaaliehdokas (vihr)

Niina Simanainen, YTM, Keski-Suomen Vihreät Naiset ry:n hallituksen jäsen, kuntavaaliehdokas (vihr)