Jyväskylän investoinnit ovat viime vuosikymmenellä kohdistuneet vahvasti kouluihin ja päiväkoteihin. Samalla kulttuuri- ja liikuntatilojen korjausvelka on kasvanut huolestuttavasti. Sinänsä valitettavassa tilanteessa on toisaalta paljon hyvääkin: tiloja ja toimintoja on jouduttu tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti ja eri toimijoiden välinen yhteistyö ja yhteisöllisyys on lisääntynyt. Liikunnan osalta tilakysymykset on tarkoitus ratkaista pitkälti Hippoksella ja nyt kulttuuritilojen osalta Jyväskylän sydän -projekti näyttää suuntaa tuleville investoinneille.
Kun kokonaiskuva on nyt tiedossa, on tärkeää päästä eteenpäin. Teatteritalon ja vanhan lyseorakennuksen peruskorjauksilla on jo kiire. Tulevaisuudessa teatteritalo palvelee teatteritoimintaa entistä laajemmin, kun kaupunginteatterin kumppanina samoja tiloja käyttävät myös muut teatteritoimijat. Samalla Jyväskylä Sinfonian siirtyminen väliaikaisesti Paviljongin yhteyteen mahdollistaa nykyistä paremmat harjoitustilat ja tuplaa konserttien yleisökapasiteetin.
Seuraavalla valtuustokaudella akustinen musiikkisali on viimein saatava mahtumaan myös investointiohjelmaan osana keskustassa sijaitsevaa kulttuurilaitosta. Vihreä ryhmä pitää kaupunkikeskustan elinvoiman kannalta mielenkiintoisena vaihtoehtoa, jossa musiikkisali rakennettaisiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Lyseorakennuksen yhteyteen. Tätä vaihtoehtoa on syytä tutkia tarkemmin ennen kuin Lyseon peruskorjaus aloitetaan.
Tilaratkaisujen ohella Jyväskylän sydän -projektin suurinta antia on kuitenkin ollut kulttuuritoimijoiden keskinäisen yhteistyön vahvistuminen. Tätä kehitystä on syytä tukea, jotta uudistuvat tilat ja toimintatavat palvelevat kaikkia jyväskyläläisiä parhaalla mahdollisella tavalla nyt ja tulevaisuudessa.
Puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.1.2021