Urheilun yhteydessä kuulee usein sanottavan, että pelipäivä on juhlapäivä. Ja onhan se, kaikki harjoittelu ja panostus tähtää hetkeen, jossa on mahdollisuus ulosmitata kaikki omaksumansa.
Mutta entä se arki? Suurin osa elämästä kuitenkin on peruspuurtamista. Arki väsyttää ja kuluttaa, mutta silti sitä pitää sietää ja siinä olisi hyvä viihtyä, palautumiseenkin olisi kyettävä. Liikunta kaikessa muodossaan on oiva tuki tähän.
Jyväskylän kaupunki haluaa profiloitua liikuntapääkaupunkina. Perusteita tälle strategian yhdeksi kärjeksi asetetulle sanaparille on. Liikuntapääkaupunkius tarkoittaa huippuolosuhteita liikkumiselle lajitarjonnan ja mahdollisuuksien ollessa Jyväskylässä ehkä parhaimmat koko Suomessa. Viivästymisestään huolimatta Hippos 2020 -hanke on hyvä ja sen ydinidea tulee toteuttaa joko alkuperäisellä suunnitelmalla tai tarvittaessa muulla tavoin. Järkevää ja kustannustehokasta liikuntatilaa tarvitaan niin terävimmän urheiluhuipun juhlapäiviin kuin myös perusjyväskyläläisen perheen arkeen. Käytännön tekojen tasolla liikuntapääkaupunkiutta on viimeaikoina toteutettu, kun 19.3.2020 Yle uutisoi, että pieni joukko jyväskyläläisiä huippu-urheilijoita sai poikkeusluvan sisäharjoitteluun vihreän valtuustoryhmän Ari-Pekka Liukkonen mukaan lukien.
Jyväskylän urheiluosaamisen verkosto on laaja: Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellinen tiedekunta, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likes ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU esimerkkeinä. Kaupungissa olevaa vahvaa liikunta- ja terveystutkimusosaamista on voitava hyödyntää urheilumenestyksen lisäksi uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja hyvinvointia luovana sampona. Sairaala Nova, Kukkulan alue kaikkine potentiaaleineen ja Hippoksen alue luovat oivan alustan palvelemaan kansallista terveyttä ja auttamaan kuntalaisia ylläpitämään toimintakykyjään.
Harrastusliikunnalle Jyväskylässä on hyvät edellytykset. Koulujen salit ja kentät tarjoavat mahdollisuuksia joka puolella kaupunkia, samoin esimerkiksi lähiliikunta- ja ulkokuntoilupaikkojen kehittäminen kaupungissa on tavoitteellista. Aalto Alvarin kylpyläosan tuleva saneeraus ja laajennus auttaa kasvaviin vesiliikuntatarpeisiin, mutta mielellään näkisin käynnistettävän tarveselvitykset myös Palokan uimahallin osalta. Erityisesti ikääntyvää väestöä palvelevien liikuntamahdollisuuksien tuomista lähemmäs käyttäjiä on aiheellista pohtia.
Jääliikunnassa Jyväskylä profiloituu valitettavan kalliina kaupunkina. Sanomalehti Keskisuomalainen vertaili 24.6.2019 jäähintoja eri kaupunkien välillä, selvityksen mukaan jääaika Jyväskylässä maksaa melkein kaksinkertaisesti esimerkiksi Tampereeseen verrattuna. Jääkiekkoa ja taitoluistelua tulisi voida harrastaa muissakin kuin vain varakkaissa perheissä. Liikuntapääkaupungin tulee kyetä luomaan kauemmas luotaavat hinnoittelu-, tuki- ja kompensaatiomekanismit, joilla ainakin peruslajeissa voidaan ylläpitää riittävän isoa harrastajajoukkoa mukana riittävän pitkään. Tämän tulisi olla liikuntapääkaupungin stategiankärjen ohjenuorana. Enemmän harrastajia tarkoittaa enemmän kustannusten jakajia ja edullisempaa harrastamista sekä yhteisille tiloille enemmän käyttäjiä. Liikkuvaan elämäntapaan opetettu lapsi on suurella todennäköisyydellä liikkuva aikuinen ja myös toimintakykyisempi vanhus.
Liikunnasta tulee tehdä huomaamattomasti osa arkea. Huomio tulee kiinnittää ihmisten aktivoimiseen ja helppoon liikuttamiseen. Keskisuomalaisessa 13.4.2020 haastateltu Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen sanoo, että ”Ihminen motivoituu liikkumaan, kun rima on riittävän matalalla. Liikuntatutkimus on pitäytynyt sokeasti siinä käsityksessä, että liikunta on vain kieli vyön alla juoksua tai hiihtoa. Moni arjessa tapahtuva liike on kuitenkin hyväksi. Kaupungissa se tarkoittaa valintaa kone- tai lihasvoimalla liikkumisen välillä. Kunta voi luoda fyysiselle aktiivisuudelle hyvät olosuhteet rakentamalla riittävästi kevyenliikenteenväyliä.”.
Ko. väylistä minä odotan ilolla tulevana kesänä valmistuvaa Tikkakoski-Puuppola-Kirri yhteyttä ja alueen yhdistymistä Jyväskylän varsin kattavaan kevyenliikenteenväyläverkkoon. Se, että esimerkiksi työmatkapyöräilystä tehdään kunnan ja yritysten aktiivisin toimin helpompaa, on monella tavalla järkevää niin ihmisen kuin ympäristön hyvinvoinnin kannalta.
Omassa perheessäni liikunnasta nautitaan halleilla harkoissa, kotona pihapeleissä ja -leikeissä sekä myös katsomossa esikuvia ihaillen ja maalilauluja hoilaten. Minun liikuntani on tällä hetkellä keinoni rauhoittua. Korona-ajan hidastaman mutta silti kiireisen elämänvaiheen keskellä kaipaan luontoa: haen hikeä ja ajatusten nollaamista pyörän selässä lähimetsien poluilta sekä suksin hiihtoladuilta.
Luonnossa liikkuminen sopii erityisen hyvin vallitsevaan korona-aikaan. Jyväskylän kaupungilla on parhaillaan käynnissä luontoliikuntaohjelman laatiminen, tavoitteena on saada ohjelma valmiiksi vuoden 2020 aikana. Luontoliikunta yhdistää liikunnan positiiviset vaikutukset luontoympäristön tuottamiin terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin, jotka ovat sekä fyysisiä että psyykkisiä. Ohjelmaan liittyvistä hankkeista erityisen mieluisa minulle on Jyväskylään suunnitteilla oleva Suomen pisin kaupungin kiertävä maastopyörä- ja retkeilyreitti, jonka toteutus on suunniteltu aloitettavan tulevana kesänä. Reittiin liittyen on parhaillaan kysely, johon voi käydä vastaamassa osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2020-04-01_kysely-avoinna-jyvaskylan-kiertavasta-maastopyora-ja-retkeilyreitista.
Jaksamista ja aktiivisuutta koronasta huolimatta,
Antti Törmälä
Kirjoittaja on Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (vihr.)