Vastauksessa todetaan, että resurssiviisaus ylijäämämaiden osalta on ollut käytännön työssä mukana jo jonkin aikaa. Ensisijaisesti massoja on pyritty hyödyntämään joko niiden syntypaikoilla tai toisissa hankkeissa ja viimeinen vaihtoehto on ollut loppusijoitus maankaatopaikalle. Myös joihinkin asemakaavoihin on saatu sijoitettua kohteita ylijäämämaille.
Vastauksen mukaan Jyväskylän kaupunki on myös liittynyt valtakunnalliseen Maapörssi -järjestelmään, jossa on mahdollisuus ilmoittaa maa-ainesten tarpeista/tarjonnasta. Lisäksi merkittäviä edistymisaskelia on otettu massatalouden työmaasuunnittelussa. Harmillisesti halukkuutta maa- ja purkuainesten terminaalialueiden pyörittämiseen ei ole selvityksistä huolimatta löytynyt paikallisilta toimijoilta.
Vastauksesta ilmenee myös, että Jyväskylän kaupunki on mukana valtakunnallisessa Uusiomateriaalit maarakentamisessa, UUMA3-hankkeessa, jonka tavoitteena on saada kaupunkirakentamiseen oma ohjeistonsa kierrätys- ja uusiomateriaalien käyttöön. Tämä on erittäin hyvä. Yhtenä asiakohtana hankkeessa on myös kiertotalousterminaalien järjestäminen.
Edellä mainitut toimenpiteet ovat hyviä ja niiden perusteella jatketaan resurssiviisauden kehittämistä Jyväskylässä maarakentamisen osalta. Vihreä valtuustoryhmä tyytyy vastaukseen, mutta toivomme näkevämme ja kuulevamme konkreettisia toimia jatkossa kaikkien hankkeiden osalta, ei vain yksitäisiä esimerkkejä. Maanrakennuksen ja rakennusmateriaalien osalta on arvioitu, että rakennusala käyttää maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia kaikista maailman raaka-aineista ja aiheuttaa 1/3 kasvihuonekaasupäästöistä. Kiertotalous vähentäisi sekä uusien raaka-aineiden tarvetta että kasvihuonekaasupäästöjä, joten siihen siirtymiseen tulee panostaa vahvasti myös resurssiviisaassa Jyväskylän kaupungissa, joka on valittu tänä vuonna vuoden kiertotalouskunnaksi. Kiitos.
[Ilona Helle kaupungin vastauksesta vihreiden aloitteeseen resurssiviisaasta maankäytöstä 25.11.2019]