Touko Aalto.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen osalta on hyvä kiinnittää huomiota kolmeen asiaan.

Väestökehitys

Ensimmäinen ja tärkein asia on se, että tässä ei ole kyse pelkästään talousarvioesityksestä vuodelle 2020.

Teemme talousarviota tilanteessa, jossa etenkin isoimmat kaupungit ja kaupunkiseudut käyvät kovaa pudotuspeliä keskenään. Kun työikäisten ihmisten määrä vähenee ja syntyvyys pienenee, kilpailu kaupunkien keskellä kovenee.

Tämän vuoksi väestökehitys on yksi tärkeimpiä mittareita, kun vertaillaan eri kaupunkien vetovoimaisuutta ja tulevaisuuden kehityksen suuntaa. Ne kaupungit, jotka pystyvät houkuttelemaan ihmisiä, säilyttävät mahdollisuuden kaupunkien kehittämiseen ja pystyvät välttämään itse itseään ruokkivan kurjistumisen kierteen.

Tämä selittää esimerkiksi sen, miksi useat suuret kaupungit ovat kiihdyttäneet investointien määrää. Kasvu pitää rahoittaa ja investoinnit viestivät myös tulevaisuuden uskosta. Etenkin investoinnit, jotka pyrkivät luomaan uutta kasvua ja elinkeinopolitiikan mahdollisuuksia.

Jotta kaupunki voi osallistua kilpailuun omasta tulevaisuudestaan, sillä täytyy olla riittävä määrä pelimerkkejä. Mitä parempi on kaupungin taloudellinen tilanne, sitä parempi riskinsietokyky sillä on ja sitä enemmän sillä on varaa sekä omiin pelimerkkeihin että lainattuihin pelimerkkeihin.

Haasteelliseksi kilpailuun osallistumisen tekee se, että suurin osa kaupungeista voi kilpailla vain vertailukaupunkien kanssa ja parhaimmillaan ne voivat haastaa kilpailun absoluuttisen voittajan eli pääkaupunkiseudun vain suhteellisella kehityksellä.

Näin ollen on tarkkaan pohdittava, kuinka paljon pelimerkkejä kannattaa ja on mahdollista käyttää, koska kaikki eivät voi olla tässä suurkaupungistumiskehityksessä voittajia.

Kaikissa tapauksissa erot kaupunkien välillä tulevat kasvamaan ja meidän täytyy suhteuttaa omat panoksemme omiin tavoitteisiimme siitä, kuinka paljon tavoittelemme muuttovoittoa, mistä sitä tavoittelemme ja miten haluamme asemoitua suhteessa kymmenen suurimman kaupungin kehitykseen.

Tahdon tämän puheenvuorokohdan  lopuksi korostaa, että tähän kaupunkien väliseen kilpailuun vaikuttaa olennaisesti valtakunnalliset ratkaisut erilaisista yhteistyö-, sopimus- ja rahoitusohjelmista,  jotka joko vahvistavat pudotuspeliä tai mahdollistavat osaltaan kasvua myös niin sanotun kultaisen kasvukolmion eli Helsinki-Turku-Tampere -aluejaon ulkopuolella. Kukaan ei tee edunvalvontatyötä puolestamme, joten kaiken maakunnallisen edunvalvontatyön merkitys vain korostuu jatkossa.

Tulopohja

Toinen asia on se, että vaikka tänä vuonna tulopohjamme petti, voimme todennäköisesti vain haaveilla näin hyvästä tuloksesta viiden vuoden päästä. Jos nyt olemme vaikeuksissa etenkin sivistyksen ja perusturvan toimialueen menojen osalta, mikä tilanne on jatkossa, jos edellä mainittu kehitys vain kiihtyy tulevaisuudessa. 

On hyvä muistaa, että Jyväskylän tulopohjasta noin 60 prosenttia tulee verotuloista ja verotuloihin vaikuttavat merkittävällä tavalla yleinen talous- ja työllisyyskehitys. Jos organisaatiomme tulopohjaan kohdistuu näin ollen isoja epävarmuustekijöitä, on viisautta varautua tähän kehitykseen etukäteen ja välttää tilanteita, joissa altistamme itsemme yhä suuremmille riskeille.

Kiteyttäen voi siis sanoa, että pitämällä kiinni kaupungin kestävästä taloudesta ja tulevaisuuden kasvun edellytyksistä, pidämme parhaiten huolta kaikkein tärkeimmästä eli kuntalaisten tärkeimmistä palveluista. 

On selvää, että tärkeiden palveluiden parantamiseksi ja kehittämiseksi nousee myös esiin vaatimuksia lisärahoitustarpeista, jotka ovat enemmän kuin perusteltuja. Jos katsoisimme vain tulevaa vuotta, voisimme toki tehdä alijäämäisen tuloksen, korottaa veroja ja tehdä monenlaisia toimenpiteitä, joilla pystymme vastaamaan kaikkiin palvelutarpeen lisäyksiin. Mutta näin toimimalla asettaisimme eniten palveluita tarvitsevat henkilöt entistäkin vaikeampaan tilanteeseen.

Näin siksi, että vuodelle 2021 ja siitä eteenpäin kaupungin talous kehittyisi niin heikoksi, että edessä olisivat valtavat leikkaukset ja se vaikuttaisi merkittävällä tavalla myös kykyymme pärjätä kilpailussa muiden kaupunkien kanssa. Tämä vuoksi sanoin ensimmäisessä puheessani, että kysymys ei ole vain talousarviosta vuodelle 2020.

Tämän vuoksi toivon myös, että eri valtuustoryhmät esittävät näkemyksiään lisämäärärahatoiveista siten, että jos jotain halutaan lisää, esitetään myös mistä kohtaa budjettiesitystä vastaavasti otetaan jotain pois.

Työvälineet

Kolmas huomio on se, että kaikki edellä sanottu pakottaa meidät arvioimaan myös käytettyjä työvälineitämme. Jos jatkamme perinteisellä budjettimenettelyn kautta, tässä salissa käydään yhä vaikeampaa keskustelua siitä, miten tulot saadaan kattamaan menot ja kuinka kunnan talous pystytään turvaamaan ilman järeitä sopeutustoimia.

Tässä työssä on syytä pohtia uudenlaisia toimintatapoja. Esimerkiksi Hämeenlinnassa on viety hyvin pitkälle digi- ja ekosysteemiajattelu koko kuntaorganisaatiossa, ympäri maata ovat yleistyneet erilaiset vaikuttavuusinvestointihankkeet ja esimerkiksi valtiovarainministeriön jo vuodesta 2018 asti tekemä työ ilmiölähtöisen budjetoinnin erilaisista toteuttamismalleista tarjoaa vaihtoehtoja ajatella totuttuja toimintamalleja uudestaan. 

[Yhdistetyt puheenvuorot Jyväskylän 2020 talousarviosta kaupunginvaltuustossa 28.10.2019]