Hyvinvointikertomus on hyvin laaja kooste erilaisista hyvinvointia kuvaavista asioista: se sisältää runsaasti tietoa ja kuvauksen kaupungin palveluista. Haluan kuitenkin nostaa muutamaa asiaa esille.

Jyväskylä on edelleen nuorten kaupunki. Jyväskylässä on 26 309 alle 18-vuotiasta lasta.  18–29-vuotiaita nuoria on Jyväskylässä 30254. Yhteensä alle 29-vuotiaita tässä kaupungissamme on 56 563. Kun meitä jyväskyläläisiä on tässä kaupungissa yli 142 000, niin alle 29-vuotiaiden määrä on 1/3 väestöstä.  Nuorten tilanne on herättänyt viime vuosina huolta Jyväskylässä.

Me kaikki tunnemme kotikaupunkimme haasteet hyvin. Meidän on mietittävää tarkkaan, miten me saamme jokaiselle lapselle ja nuorelle rauhallisen ja turvallisen elämän ja parasta palvelua. Minusta on äärimmäisen tärkeää, että tässä kaupungissa osataan satsata ennaltaehkäisevään työhön enemmän kuin koskaan, sillä ennaltaehkäisevällä työllä me pystymme poistamaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.

Kaupunkimme tärkeimpiä ydinpalveluita ovat neuvolapalvelut, päivähoito ja varhaiskasvatus sekä perusopetus. Neuvolapalveluiden kautta tavoitetaan koko syntyvä ikäluokka perheineen. Viisasta ja järkevää politiikkaa on pitää huolta näihin palveluihin suunnattujen voimavarojen riittävyydestä. On hyvä muistaa, että jokainen yhteiskunnasta syrjäytynyt lapsi tai nuori maksaa moninkertaisesti.

2.10.2018 aloitti 13–22-vuotiaille nuorille ilman ajanvarausta palveleva Nuorisovastaanotto, joka on yksi Jyväskylän kaupungin nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluista. Tämä palvelu on yksi tapa, jolla me tässä kaupungissa pystymme kääntämään syrjäytymisvaaran parempaan suuntaan. Tämän kaltaisella palvelulla on suuri merkitys lasten ja nuorten elämälle, ja sen vaikutus voidaan myös huomata: lastensuojeluilmoitusten määrä väheni edellisvuodesta, mutta lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen alkaneiden uusien asiakkuuksien määrä kasvoi 19,6 %. Meillä ei ole varaa menettää meidän lapsia ja nuoria.  

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Olisin toivonut, että meillä olisi jo Nuorten talo, josta aloitimme keskustelun jo viime vuonna. Nuorten talolla tarkoitan sitä, että nuorten palvelut koottaisiin saman katon alle ja palvelua toteutetaan niin sanotulla yhden luukun periaatteella ja luodaan yhteinen toimintakulttuuri palvelujen toteuttamiseen. Viranhaltijoille jää kysymys, miksi Nuortentaloa ei ole saatu vielä? Toivon, että tähän löytyisi yhteinen tahtotila, aloitetaan vaikkapa ihan pienin askelin ja edetään tarpeen mukaan.

Toinen asia, jonka haluan nostaa esiin on Jyväskylän kaupungin palveluista tiedottaminen.  Meillä Jyväskylässä ulkomaan kansalaisia oli vuonna 2018 kaikkiaan 4 648, mikä on 3,3 % koko Jyväskylän väestöstä. Tiedottamisessa on parantamisen varaa ja siinä tulisi huomioida myös muut kuin humanitäärisin perustein Jyväskylään tulevat maahanmuuttajat.

Yksi tärkeä huomio on myös se, että tästä Hyvinvoinnin raportista puuttuu tieto, kuinka moni asukas täältä on muuttanut pois toiseen kaupunkiin tai toiseen maahan. Myös muuton syy olisi hyvä tietää! Yksi syy on ainakin verkoston puuttuminen, toinen syy on työhön pääseminen ja kolmas se, kun täältä on saatu tutkinto niin ehkä ei ole mahdollista työllistyä tähän kaupunkiin.

On suurta resurssien haaskaamista, jos tänne tullaan ja opiskellaan vaikka tohtoriksi asti, mutta työtä ei löydy. Silloin se on resurssien hukkaamista, ei resurssisen viisaasti käyttämistä. Toivon, että tähän kin asiaan me saamme hyviä ratkaisuja. Jyväskylän hyvinvointi on meistä kaikista kiinni, rakennetaan tätä kaupunkia niin, että se on esimerkillinen kaupunki ensin Suomen kartalla ja sitten maailmankartalla!

Kiitos ja toivon teille kaikille oikein aurinkoista kesää.

[Puheenvuorot Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 10.6.2019 kaupungin hyvinvointikertomuksesta]