Palautus ei yllätä. Tietohallinnon vastaus ei ole kovin jäsennelty ja siinä arvioitujen Windows ja Linux -vaihtoehtojen vertailukelpoisuuden voi kyseenalaistaa mm. ohjelmistovalikoiman, käyttäjien omaksumisen, tietohallinnon välillisten kulujen ja käyttötuen palvelutason osalta. Lisäksi arvioimatta on jäänyt vaikutus paikalliseen yritystoimintaan.

Vuoden 2009 lopussa aloite odotti kokeilun loppuraporttia.

En tiedä mitä itse aloitteelle on sen jälkeen tapahtunut. Vuoden 2011 talousarviossa kuitenkin varauduttiin siihen, että opetuspalvelut teettää ulkopuolisen selvityksen Linux-käyttöjärjestelmän kustannusvaikutuksista perusopetuksen oppilaskäytössä.

ps. Liitän tähän loppuun kirjoittamani jutun.

Miten nostetaan koulutoimen tuottavuutta?

Rovaniemen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7.6. pyytää ”kaupungin liikelaitoksilta,
taseyksiköiltä ja lautakunnilta esitykset oman toimialansa talouden tasapainottamisesta ja tuottavuuden kehittämisohjelmista 17.9. mennessä”. Sivistyspalvelujen johtokunta on 27.9.
”merkinnyt tiedoksi Sivistyspalvelujen tuotanto-osaston esitykset talouden tasapainottamiseksi
ja tuottavuuden kehittämiseksi”. Johtokunnan kokouksen pöytäkirjassa asiaa käsittelevään pykälän
(SIVPAJK:27.9.2010 § 51) lopussa on mainittu Liite 1. Kyseinen liite sisältää ”Sivistyspalvelujen tuotanto-osaston esitykset talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden kehittämiseksi”. Alla lukee suluissa ”vain johtokunnan jäsenille”. Tämäkö on sitä paljon puhuttua ”läpinäkyvyyttä” jota tilaaja-tuottajamallin pitäisi edustaa?
Uusi Rovaniemi –lehti kertoo perusopetuksen tuottavuuden Rovaniemellä laskeneen viiden viimeisen vuoden aikana 25 prosenttia. Tähän tulokseen on päädytty, kun on ”ynnätty yhteen” oppilasmäärän lasku (liki 15 prosenttia) ja kustannusten kasvu (liki 14 prosenttia). Kaupunginjohtajan mielestä talouden tasapainossa pitämiseksi ”on oltava valmis tekemään merkittäviä muutoksia palveluverkkoon” (UR, 26.10). Ennen kuin palveluverkkoa ryhdytään ”merkittävästi muuttamaan” (esimerkiksi kouluja lakkauttamalla) kehotan päätöksentekijöitä (edes yhtä teistä) tutustumaan rehtori Risto Rönnbergin laatimaan selvitykseen, jonka otsikkona on ”Raportti Linux-päätejärjestelmän ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttämisestä Jyväskylän opetustoimessa 2006-2010”, päiväys 14.4.2010.Mm. sivulta 19 löytyy seuraava johtopäätös: ”Jyväskylän opetustoimen nykyisen työasemien lukumäärällä (n. 1800)laskettuna siirtyminen linux LTSP-järjestelmään vähentäisi tarvetta työasemien uusimiseen ja mahdollistaisi työasemien määrän kasvattamisen hyvin pienillä kustannuksilla. Linux-järjestelmä olisi kustannuksiltaan varovaisestikin arvioiden vähintään 200 000 euroa vuodessa edullisempaa kuin windows-järjestelmällä toimivat PC-tietokoneet”. Toinen tutustumisen arvoinen paperi koulutoimenjohtaja Antti Röngän raportti ”Selvitys koulutoimen tietotekniikkakustannuksista Kauniaisissa (2008): “Työasemakohtainen kustannus Linuxissa on 282e/työasema/vuosi.verrattuna Windows-ratkaisuun on säästö samalla konemäärällä noin 40%.” Syksyllä 2010 Kauniaisten tietotekniikkajärjestelmästä on myös tulossa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) laatima selvitys järjestelmän käytöstä ja kustannuksista. Kankaanpään Yhteislyseo siirtyi Linuxiin v. 2006 ja tietohallintopäällikkö Jukka Ehto kertoo linuxiin siirtymisestä syntyvän säästön olevan noin 30 000 euroa vuodessa. Onko niin, että Rovaniemellä päätöksentekijät eivät tiedä tietotekniikan todellisia kustannuksia?
Salomo Juupaluoma
Muurolan lukio, historian ja yhteiskuntaopin lehtori