Jyväskylän yliopisto luopuu latinan kielestä oppiaineena. Koulutusvastuun lopettamisen kohteena on myös latinan läheisin tytärkieli, italian kieli. – Viime päivien uutiset kertovat karua kieltään myös kirjallisuuden oppiaineeseen kohdistuvista merkittävistä heikennyksistä.
Päätös latinankielen maisteriopintojen lakkauttamisesta syntyi humanistisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa (25.5.) tiukan ja tasaväkisen äänestyksen jälkeen. Yliopiston hallitus kokoontuu seuraavan kerran kesäkuun puolivälissä, jolloin painetaan latinan kielen pääaineopintojen lakkauttamiselle lopullinen sinetti. Tosin lienee paikallaan todeta, että latinan kielen kohtalo oli jo ratkaistu ennen tiedekuntaneuvoston kokousta ja sen tekemää päätöstä. Se liittyy yhtenä pienenä osana maamme nykyisen hallituksen korkeakoulupolitiikkaan ja siihen kytkeytyviin oppiaineiden keskittämisvaatimuksiin. Latinan osalta Helsingin ja Turun yliopistot tulevat vielä tarjoamaan latinan pääaineopintoja.
Latinan vaikutus Euroopan nykykieliin on kestänyt vuosisatojen ajan. Ironista kyllä, uutinen yliopiston suunnittelemasta latinan kielen lakkauttamisesta nousi laajasti julkisuuteen maakuntamme juhlapäivänä (18.4.), jolloin tuli kuluneeksi 160 vuotta Wolmar Schildtin tunnetusta kirjoituksesta, jossa hän ensi kerran mainitsi Keski-Suomen nimen. Samalla vuosikymmenellä, 1850-luvulla, Jyväskylä sai lempinimensä Suomen Ateena, jota ilmaisua käytti Elias Lönnrot kirjeessään ystävälleen Wolmar Schildtille.
Noista ajoista alkaen latinan kieli on monella tavalla ollut mukana luomassa vähitellen kehittyvään kaupunkiimme eurooppalaisen kulttuuritietoisuuden henkeä, jonka viljelyssä Jyväskylän Lyseo tuli nousemaan merkittävään asemaan myös valtakunnallisesti. Jyväskylän maine sivistys- ja kulttuurikaupunkina luotiin pitkäjänteisesti ja lujalle perustalle. Osoituksena kansainvälisen arvostuksen saavuttamisesta mainittakoon, että latinistien maailmankongressi pidettiin kesällä 1997 Jyväskylän yliopistossa. Kuitenkin jo kahden vuoden kuluttua tapahtui yllättävä käänne, kun eläkkeelle siirtyneen latinan kielen professorin virkaa ei täytettykään. Jäljelle jääneen lehtorin vakanssi kuitenkin vielä säilyi lakkauttamiselta, kun rehtori Aino Sallinen puuttui asiaan.
Latina on humanistisen tieteen keskeistä ydinaluetta. Se antaa oman panoksensa myös monien muiden oppiaineiden tutkimuskohteisiin, mm. kirjallisuuden, taiteiden ja kulttuurintutkimuksen, historiatieteiden ja filosofian alalle. Latinankieli liittyy myös hyvin moniin tiedeyhteisön toiminnallisiin puitteisiin tutkintatodistuksista promootioteksteihin, käännöksiin ja viestintään. Latina on Jyväskylän yliopistossa yhä elinvoimainen aine, kuten lehtori Raija Vainio toteaa (Yle uutiset/tiede 18.4.)
Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden oppiaineesta on vuosikymmenien ajan valmistanut tuloksekkaasti monipuolisia osaajia maamme kulttuuri- ja koulutusalojen laajoille sektoreille. Oppiaine on tähän asti tarjonnut pääaineopintoja myös äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi valmistuville. Oppiaineen maisteriopintoihin kuuluu myös luova kirjoittaminen, pedagogia ja tutkimus. Miten kirjallisuuden ja kirjoittamisen opiskelu järjestetään tulevaisuudessa, jos/kun oppiaineen opiskelu tapahtuisi vain sivuainestatuksella – se jää nähtäväksi.
Tutkimus ja opetus ovat osa sitä sivistystä, johon yhteiskuntamme kestävät arvot nojautuvat. Siksi koulutuksesta leikkaaminen on kalleinta velkaa, mitä voimme ottaa. Koulutus ja tutkimus tuovat meidät osaksi globaalia maailmaa ja sen keskusteluja. Nämä johtoajatukset korostuvat toistuvasti vihreiden kannanotoissa maamme hallituksen korkeakouluihin kohdistuvia leikkauspäätöksiä vastaan. Adressi latinan säilyttämisen puolesta keräsi nimiä ympäri maailman. Se osoittaa latinan laajan kansainvälisen kontaktialueen merkityksen ja samalla sen yhteyden antiikin sivistykselliseen perinteeseen, johon länsimainen kulttuurimme perustuu.
Jyväskylää pidetään kirjakaupunkina, eikä syyttä. Täällä on mm. ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseva kirjailijatalo. Se sijaitsee Seminaarinkadulla yliopiston välittömässä läheisyydessä. Se on toiminut perustamisestaan (1989) lähtien monipuolisena kirjallisuuden harrastajien, tutkijoiden ja ohjaajien keskuksena. Kirjallisuuden opiskelijoiden ja varsinkin pääaineopintoja suorittavien osalta yhteydet kirjailijataloon ja sen toimintaan ovat tuottaneet monipuolisia virikkeitä tutkimukseen ja kulttuurisen toiminnan laajaan viitekehykseen. Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden oppiaineen toimintaedellytysten karsiminen tulisi omalta osaltaan edelleen heikentämään Jyväskylän mainetta sivistystä vaalivana ja laaja-alaista kulttuuria ja kulttuurikeskustelulle virikkeitä luovana kaupunkina.
Jyväskylässä 9.6. 2016
Jukka Ammondt
FT. professori
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsen
Jyväskylä