Tietoisena taloudellisista reunaehdoista ja siten Jyväskylän kaupungin erittäin vaikeasta tilanteesta on Vihreä ryhmä valmis hyväksymään kaupunginhallituksen esityksen Mustankorkea oy:n osakkeiden ostamiseksi.

Vihreässä ryhmässä näemme tämän ensisijaisesti strategisesti tärkeänä investointina, jolla mahdollistetaan jätehuollon kokonaisuuden hallinta ja kehittäminen yhden toimijan, tässä tapauksessa Jyväskylän kaupungin tehtävänä. Vappuna voimaan tullut uusi jätelainsäädäntö edellyttää toimenpiteitä jätehuollon tehostamiseksi ja toisaalta mahdollistaa jätteiden uudenlaisen hyötykäytön. Jätehuollon tulee toimia tehokkaasti, ympäristöystävällisesti, mutta myös taloudellisesti niin kunnan kuin kuntalaisenkin näkökulmasta.  Käsitys jätehuollosta on myös muuttunut ja sitä ei nähdä enää entiseen tapaan likaisena ja ympäristöä pilaavana toimintana, vaan jätteet ovat voittoa tuottavaa liiketoimintaa entisen kaatopaikalle sijoittamisen sijaan.  Yhdyskuntajätteen hyödyntämisessä riittää tehtävää. Vuonna 2008 Suomessa kaatopaikoille päätyi edelleen noin puolet yhdyskuntajätteestä, kun joissain EU-maissa vastaava määrä on vain muutaman prosentin. Jätteiden kierrättämisen ja uudelleen käytön merkitys ympäristön ja talouden kannalta on ymmärretty meitä paremmin erityisesti niissä maissa, missä raaka-aineiden kysyntä ylittää niiden tarjonnan.

Tuotamme jätettä on enemmän kuin koskaan. Uudessa lainsäädännössä korostuu ensisijaisesti jätteen synnyn ehkäisy, sitten sen kierrätys ja jätteiden hyödyntäminen. Jätepolitiikalla pyritään luonnonvarojen kestävään käyttöön. Yhdyskuntajätteen ja muun jätteen kierrätyksen lisääminen vähentää primaariraaka-aineiden käyttöä. Saamme käyttöömme uudelleen tärkeitä materiaaleja ja vähennämme raaka-aineiden hankinnasta ja jalostuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasuja sekä energian kulutusta, toteaa ympäristöministeri Niinistö kirjoituksessaan luonnonvaroista.

Polttokelpoinen jäte on uusien ympäristövaatimusten mukaan tulevaisuudessa toimitettava jätteenpolttolaitokseen. Kun Jyväskylää lähinnä olevat polttolaitokset ovat Varkaudessa ja Tampereella voi kysymykseen tulla myös lisäinvestointi energiajätteen keräämisen järjestämisen ohella.

Valtuusto otti ikään kuin ennakoiden kantaa uuteen jätelainsäädäntöön hyväksyessään ympäristöpolitiikan 15.5.2010 edellyttäen, että Jyväskylään laaditaan jätestrategia. Vihreän ryhmän mielestä nyt onkin juuri sopiva aika ryhtyä pikaisesti valmistelemaan Jyväskylään jätestrategiaa uuden jätelainsäädännön pohjalta.

(Valtuustoryhmän puheenvuoro 14.5.2012)

Viheralueilla on iso merkitys kuntalaisille; ne ovat kaikille kuntalaisille avoimia ja maksuttomia. Kehä Sinisten eli Jyväsjärven, Tuomiojärven ja Palokkajärven sekä niiden ranta-alueiden huomioiminen olennaisina virkistysalueina viherpolitiikassa on tärkeää. On erinomaista, että näiden järvien ranta-alueille ei enää nyt eikä tulevaisuudessa osoiteta uusia rantatontteja vaan painopiste on kaikkien saatavilla olevien virkistysreittien kehittämisessä ranta-alueille – kuitenkin luonnon herkät alueet huomioon ottaen.

Vaikka kannatammekin tiivistä ja eheää kaupunkirakennetta kaupunkialueella, on tärkeää, että luonnolle ja vihreydelle on tilaa myös rakennetulla alueella. Sama periaate on iloksemme näkyvissä myös viherpolitiikassa: Hyvällä suunnittelulla tiivis kaupunkirakenne ja vihreys kulkevat kauniisti käsi kädessä, esimerkiksi kaupunkiviljelyn muodossa.

Viherpolitiikassa nostetaan kiitettävästi esille kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Asuinympäristö, johon on voinut olla vaikuttamassa, tuntuu omemmalta kuin sellainen, johon ei ole minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa. Olennaista on, että kuntalaisille annetaan konkreettista tietoa osallistumisen tavoista, esimerkiksi siitä millaisissa rooleissa yhdistykset tai yksittäiset kuntalaiset voivat olla.

Viherpolitiikassa korostuu viheralueilla kulkevien reittien – niin luonto- ja metsäalueilla kulkevien polkujen, ulkoilureittien kuin kevyen liikenteen väylienkin – merkitys. Mutta myös niiden rakentamiseen ja ylläpitoon tarvittavat panostukset. Tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta toivomme, että tulevien vuosien budjeteista väännettäessä muistetaan viheralueiden merkityksellisyys; suhteessa niiden moninaisiin vaikutuksiin mm. ihmisten viihtyvyyteen sekä psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, viheralueiden vaatimat eurot ovat pieni summa.

Kun pyöräilijöiden määrä lisääntyy liikenteessä, heidät sekä huomataan että huomioidaan paremmin. Kaikkialla, missä pyöräilyn määrää on onnistuttu merkittävästi lisäämään, myös liikenneturvallisuus on parantunut.

Pyöräilyä ja kävelyä on tarkasteltava omina liikennemuotoinaan, jotka on otettava liikennesuunnittelussa erikseen huomioon. Erityisesti keskusta-alueilla pyöräilijät ja jalankulkijat on erotettava toisistaan. Tämä on pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden yhteinen etu. Pyörän paikka on kaupungissa joko selkeästi muusta liikenteestä erotetulla omalla pyöräkaistalla tai ajoradalla yhdessä autojen kanssa, jos nopeusrajoitukset ovat alhaisia ja liikennemäärät kohtuullisia. Tällä hetkellä esimerkiksi Jyväskylän keskustassa pyörillä ajetaan sekä ajoradoilla että kävelyteillä, koska selkeää ohjeistusta ei ole.

Me allekirjoittaneet esitämme, että:

Jyväskylälle laaditaan kattava pyöräilystrategia, jossa määritellään kaupungin pitkän tähtäimen pyöräilyvisio. Strategia pitää sisällään konkreettisen toimenpideohjelman, jolla päästään määriteltyyn visioon sekä tarvittavien toimenpiteiden rahoitussuunnitelman.

Strategiasta käy ilmi kaupungin periaatteelliset linjaukset seuraaviin asioihin:

1.      Millaista kaupunki- ja yhdyskuntarakennetta Jyväskylässä pyöräilyn kannalta tavoitellaan

2.      Millainen liikennesuunnitelma Jyväskylässä ohjaa pyöräväylien toteutusta

3.      Millainen näkemys Jyväskylällä on pyöräilyn tavoiteverkosta

4.      Millainen pysäköintiverkosto ja pyöräparkkien laatu- ja hoitokriteerit Jyväskylässä on käytössä

linkki

Annan arvoa sille työlle, jota keskustan valtuustoryhmä on tehnyt ottaessaan kantaa tähän selvitykseen. Paikoin tulee kuitenkin sellainen tunne, että eriävän mielipiteen esittäminen on tärkeämpää kuin lopputulos. Toivoisin, että Jyväskylän kaupunginvaltuusto ei lähtisi tekemään tämänkaltaisella asialla symbolista puoluepolitiikkaa vaan vetäisi yhteisesti todetuista talouskehitystä, huoltosuhdetta ja työllisyyskehitystä kuvaavista faktoista johtopäätökset.

Ihmettelen, miksi keskusta kritisoi näin vahvasti uudistusta, jonka tavoite nimenomaan on lähipalveluiden turvaaminen sekä kuntalaisten itsehallinnon vahvistaminen?

Kukaan ei kannata sellaista keskustan vastustamaa uudistusta, jossa uhkaillaan lähipalveluiden alasajolla ja lähidemokratian kuihtumisella.

Täällä tuetaan uudistusta, joka turvaa lähipalvelut, niiden rahoituksen ja lähidemokratian sielläkin, missä ne nykymenon jatkuessa väistämättä kuihtuvat pois.

1.     Monet lisäyksistä eivät muuta olennaisesti olemassa olevan tekstin sisältöä (sivut 1, 2, 3)

2.     Keskusta vaatii, että kuntauudistus tulee tehdä kuntien kesken yhdessä arvioiden, vaiheittain ja yhdessä asiantuntijoiden sekä kuntalaisten kanssa laajapohjaisella parlamentaarisella valmistelulla. Nähdäkseni näin on jo toimittu ja tämäkin keskustelu yhdessä kuntakierrosten kanssa osaltaan sen myös todistaa. Toki kuntauudistus lähtee hallitusohjelmasta, mutta uudistuksen tavoitteet ja tarpeet ovat olleet tiedossa jo monta hallituskautta ja niiden eteen myös keskusta on tehnyt hyvää työtä.

3.     Eikö keskustan valtuustoryhmä jaa rakennetyöryhmän esittämiä haasteita tarpeeksi suurina, kun se esittää vuotta 2015 aikaisimpana mahdollisena aikatauluna toteuttaa uudistuksen toimeenpano ja pyrkii epäsuorasti lisäyksillään pitkittämään prosessia.  On aina parempi ennakoida kuin reagoida, sillä rypistely on turhaa siinä vaiheessa kuin mämmit on jo housussa. Toivon myös keskustalta vastuullisuutta, vaikka houkutus puolueen kannatuksen nostamiseen keinolla millä hyvänsä on ymmärrettävää.

Vihreän valtuustoryhmän mielestä Jyväskylän kaupunginhallituksen esittämä lausunto on kokonaisuudessaan realistinen. Vihreästä näkökulmasta tarkasteltuna haluamme nostaa esille muutamia teemoja:
Ensinnäkin haluamme kiinnittää huomiota lähidemokratiaan. Tuleepa kuntarakenne tulevaisuudessa olemaan mikä tahansa, lähidemokratian vahvistamiselle on tarvetta. Lähidemokratia ei saa missään nimessä tarkoittaa vain valtuuston, hallituksen ja lautakuntien toimintaa vaan rinnalle tarvitaan myös muita toimintamalleja ja kansalaistoiminnan aktivointia. Suoran vaikuttamisen mahdollisuuksia tarvitaan lisää. Joitakin (pieniä) askeleita tähän suuntaan onkin jo otettu: esimerkkeinä voidaan nostaa esille Kankaan-alueen osallistava ja yhteisöllinen suunnittelu sekä kansalaisraatikokeilu. Valtaa ja vaikuttamismahdollisuuksia on palautettava kabineteista kuntalaisille. Mahdollisimman monella tulee olla matalan kynnyksen mahdollisuuksia olla vaikuttamassa kotikuntansa asioihin.

Toiseksi on tärkeää huomioida kuntalaisten huoli palvelujen “katoamisesta”, huoli on nykymenolla aiheellinen ja se pitää ottaa vakavasti. Vihreä ryhmä haluaa kuitenkin muistuttaa, että kuntauudistusta ollaan tekemässä juuri siitä syystä, että palvelut voitaisiin säilyttää mahdollisimman laajasti. Työllisyys- ja taloustilanteen sekä huoltosuhteen heikentyessä tarvitsemme leveämpiä hartioita uusia palvelun tuottamisen tapoja, jotta peruspalvelut on mahdollista tuottaa myös tulevaisuudessa. Kuntauudistuksessa huomio tuleekin olla palveluiden tuottamisen tavoissa sekä siinä, millaiselle alueelle palveluita on järkevää ja käytännöllistä tuottaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös palveluverkon tiheyteen. Kuntalaisilla tulee olla jatkossakin oikeus lähipalveluihin, vaikka kuntarajat ja palveluiden tuotantotavat ja -alueet eläisivätkin.

Kolmanneksi on tärkeää, että Jyväskylän lausunto ei käskytä muita. Ajoittain eri yhteyksissä ponnahtaa pintaan pelko Jyväskylän harjoittamaa sanelupolitiikka kohtaan; pelko siitä, että Jyväskylän johto sanelee mitä pienempien kuntien on tehtävä. Käsissämme olevassa vastauksessa Valtiovarainministeriölle tähän ei ole syyllistytty. Kaupunginhallitus myös erityisesti kiinnitti huomiota tähän seikkaan vastauksen valmistelussa. Muuramen kohdalta vastauksessa todetaan se tosiasia, että Muurame on kuntamme rajojen sisällä oleva kunta, jonka asukkaista huomattava osa käy töissä Jyväskylässä. Nämä faktat huomioonottaen tuntuisi loogiselta, että Muurame olisi tulevaisuudessa yhtä kuntaa Jyväskylän kanssa. Tämän aukikirjoittaminen kaupungin vastauksessa ei mielestämme ole sanelupolitiikkaa, muuramelaisten varpaille astumista, vaan tosiasioiden sanomista ääneen.

Vihreä valtuustoryhmä on valmis hyväksymään kaupunginhallituksen esityksen Valtiovarainministeriölle annettavaksi vastaukseksi.

Seuraavassa muutamia Vihreän ryhmän huomioita käsiteltävänä olevaan ensimmäiseen uuden Jyväskylän hyvinvointikertomukseen.

Hyvinvointikertomus on laaja kooste erilaisista hyvinvointia kuvaavista muuttujista. Raportti sisältää runsaasti tietoa ja kuvauksen kunnan palveluista. Osin tiedot ovat jo nyt vanhentuneita, esimerkkinä kouluterveyskysely, jonka uusimmat tulokset on julkaistu syksyllä 2011. Osa tilastoista myös epätarkkoja, osin johtuen kolmen kunnan erilaisista tavoista kerätä tietoa.  Tilastojen epätarkkuus hankaloittaa niiden vertailtavuutta ja raportin hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Tilastoista olisi luettavuuden ja vertailtavuuden kannalta olisi voinut karsia ja osan sijoittaa raportin liitteeksi. Viimeisen sivun tiivistyksen lisäksi raportin tulisi sisältää pohdintaa ja toimenpide-ehdotuksia nykytilan parantamiseksi.

Kaupunginhallitus on päätöksessään edellyttänyt lautakunnilta toimenpiteitä ja hyvinvointipolitiikan terävöittämistä. Lautakuntien antamissa lausunnoissa ei näitä ehdotuksia ole juurikaan nähtävissä, ovatpa sivistyslautakunnan ja kulttuuri- liikunta ja nuorisolautakunnan antamat lausunnot sanasta sanaan samansisältöiset. Palvelualuekohtaista analyysiä onnistumisista ja kehittämisen paikoista on ehkä parhaiten tehty kaupunkirakennelautakunnassa. Kun kertomuksessa voimakkaasti korostetaan hyvinvointia kokonaisvaltaisena ja kaikkia palvelualueita koskevana käsitteenä on valitettavaa, että lautakuntien lausunnot käsittelevät teemaa kovin suppeasta näkökulmasta.

Hyvinvoinnin kannalta tulevien vuosien haasteet ovat väestön ikärakenteen muutoksessa, palvelutarpeen voimakkaassa kasvussa sekä kasvavan eriarvoistumisen ehkäisemisessä. Vaikka kaupunkimme taloudellinen kehitys olisi ennakko-odotuksiin nähden suotuisaakin, eivät mitkään verotulot tule riittämään hyvinvoinnin ylläpitämiseen saatikka parantamiseen, mikäli edellä mainittuihin huolenaiheisiin ei osata tai haluta puuttua ja osallistumista ja osallisuutta ei saada parannettua.  Tarvitaan yhteisöllistä asennetta, vastuullisuutta ja valmiutta toimia yhteiseksi hyväksi.

Valmisteilla olevalla organisaatiouudistuksella tavoitellaan uudenlaista toimintatapaa, jossa palvelut järjestetään kuntalaisen tarpeet ja elämäntapa huomioiden nykyistä paremmin ja tehokkaammin. Tavoite on oikea, mutta sen saavuttaminen edellyttää muutosta paitsi toimintatavoissa, niin ennen kaikkea asenteissa; yhteistyön sijaan on tehtävä oikeasti yhdessä työtä moniammatillisesti ja yli hallinnon rajojen.

Elämän mittaisen hyvinvoinnin syntymisen kannalta oleellisia kunnallisia ydinpalveluita ovat neuvolapalvelut, päivähoito ja varhaiskasvatus sekä perusopetus. Neuvolapalveluiden kautta tavoitetaan koko syntyvä ikäluokka ja perheet.  Samalla tavoin päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa voidaan toteuttaa varhaisen puuttumisen mallia ja hoitaa ongelmatilanteet silloin, kun ne ovat kohtuullisin voimavaroin hoidettavissa. Oikein mitoitetut tehtävät ja riittävä henkilöstöresurssi mahdollistavat tuloksellisen työnteon. Viisasta politiikkaa on pitää huolta näihin palveluihin suunnattujen voimavarojen riittävyydestä. On hyvä muistaa, että yksi yhteiskunnasta syrjäytynyt koulupudokas maksaa moninkertaisesti lastentarhan- tai luokanopettajan tai neuvola- tai kouluterveydenhoitajan palkan.

Pääkaupunkiseudulla yhä useammat huoltajat valitsevat lapselleen muun koulun, kuin lähikoulun. Tämä kertoo siitä, millaisiksi kuntalaiset mieltävät eri asuinalueet ja siellä olevien palveluiden laadun. Samalla kehitys kuvaa osaltaan yhteiskunnan jakautumista niihin jotka voivat valita ja niihin joilla ei ole siihen mahdollisuutta. Myös Jyväskylässä on eri indikaattorein mitattuna nähtävissä hyvinvoinnin jakautuminen epätasaisesti eri kaupunginosissa, vaikkei meillä vielä kuvatun kaltaista kehitystä esimerkiksi koulun valinnan osalta ole nähtävissä. Tavoitteena tulee olla sosiaalisesti eheät asuinalueet ja palveluiden tasalaatuisuus. Vihreä ryhmä kysyy mitä Jyväskylässä voidaan tehdä kaupunginosien välisten erojen pienentämiseksi.

Hyvinvointia ja ennen kaikkea terveyttä lisää mahdollisuus asioida, opiskella ja työskennellä turvallisissa ja terveellisissä tiloissa. Vaikka Jyväskylässä on puututtu ongelmiin, on tehtävää edelleen runsaasti. Korjausten ja rakennustöiden onnistumisesta on myös kerättävä riittävästi seurantatietoa.

Osallisuus on merkityksellinen hyvinvoinnin mittari. Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien tilanne edellyttää ripeitä toimia. Vaikeasti työllistyvien ja osatyökykyisten henkilöiden osalta myös kaupungin tulee tarjota nykyistä enemmän työllistymismahdollisuuksia.

Hyvinvointikertomuksen alussa sanotaan, että hyvinvoinnin määritteleminen yksiselitteisesti on vaikeaa. Ymmärtääkseen on joskus hyvä yksinkertaistaa. Seitsemänvuotiaiden eppuluokkalaisten ajatuksin hyvinvointia on:
-          kun ei satu mihinkään
-          että voi leikkiä tai pelata jääkiekkoa
-          että on terve
-          että voi hengittää
-          että on hyvä olo
-          että on iloinen

Meri Lumela

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on valmistellut ratkaisuja Jyväskylän lukiokoulutuksen järjestämiseksi. Jyväskylän Vihreät kannattaa monipuolista toisen asteen koulutusta, jossa koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle pystytään tarjoamaan toisen asteen koulutus.

Lukiokeskustelu on keskittynyt liiaksi lukioiden hallinnolliseen kokoon. Isonkin lukion sisällä voi olla erilaisia opintolinjoja ja opetusta voidaan antaa eri toimipisteissä. Tärkeää on huolehtia tarvittavista tukitoimista, kuten opiskelijahuollosta ja riittävästä opintojen ohjauksesta. Lukioverkkoa on uudistettava yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Uudistuksen on edistettävä oppimista ja opetuksen kehittämistä.

“Lukion muututtua luokattomaksi erityistä luokkahenkeä ei välttämättä enää muodostu, vaan opiskelijayhteisö koostuu lähinnä samoja kursseja valitsevista”, puheenjohtaja Petri Vähäkangas sanoo.
”Jyväskylän Lyseo on erityislaatuinen Jyväskylän kaupungin ja koko
suomenkielisen opetuksen kannalta. Lyseon rakennus tulee ensisijaisesti säilyttää koulukäytössä”, Vähäkangas toteaa.

Lukiokoulutus tarvitsee toimivat, terveelliset ja ajanmukaiset tilat. Vihreät näkee koulutuksen sijoituksena kansakunnan tulevaisuuteen.

Lisätietoja: puheenjohtaja Petri Vähäkangas, p. 045 111 7373
sähköposti: petri.vahakangas@gmail.com

Kokous on kaikille avoin. Kahvitarjoilu.

_________________________________

JYVÄSKYLÄN VIHREÄT RY                                                   KUTSU
Vihreä Liitto rp:n jäsenjärjestö

Sääntömääräinen kevätkokous

Jyväskylän Vihreät ry:n hallitus kutsuu täten yhdistyksen jäsenet
sääntömääräiseen kevätkokoukseen, joka pidetään

torstaina 15.3.2012 alkaen kello 18.00

Protonissa Sepänkeskuksessa
(Kyllikinkatu 1)

Kokouksessa käsitellään seuraavat päätösasiat:

Avaus.
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
Kokousvirkailijoiden valinta:
Puheenjohtaja
Sihteeri
Pöytäkirjantarkistajat
Ääntenlaskijat
Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi.
Ilmoitusasiat.
Käsitellään vuoden 2011 tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastuskertomus.
Päätetään vuoden 2011 tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
Edustajien valitseminen Keski-Suomen Vihreät ry:n kevätkokoukseen 24.3. 2012.
Yhdistyksen kunnallisvaaliehdokkaiden nimeäminen.
Puoluekokousedustajien valitseminen ja puoluekokousaloitteiden hyväksyminen.
Hallituksen täydentäminen.
Edustajan valitseminen ViSiLin kevätkokoukseen.
Kevätkokouskannanotto.
Kokouksen päättäminen.

Tuokaa kokoukseen ehdotuksia kevätkokouskannanotoksi (mielellään valmis tekstiluonnos)!

Yhdistyksen sääntöjen 10 §:n perusteella yhdistyksen kokouksessa ei voida käsitellä päätösasioita, joita ei ole mainittu kokouskutsussa.

Jyväskylässä 6.3. 2012

Petri Vähäkangas                                        Veikko Ahola
Puheenjohtaja                                           sihteeri