Kauramäen-Eteläportin osayleiskaavaa koskeva muistutus
——————————————————
Vaadimme Kauramäen – Eteläportin osayleiskaavan hylkäämistä.
* Kaava hajauttaisi kaupunkirakennetta lisäten liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja.
Hyväksyessään Keski-Suomen maakuntakaavan v. 2009 ympäristöministeriö jätti vahvistamatta vanhassa Eteläportin osayleiskaavassa olleet vähittäiskaupan suuryksiköt valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden vastaisina. Ministeriön 14.4.2009 päivätyn tiedotteen mukaan ”uudet suuryksiköt olisivat hajauttaneet yhdyskunta- ja palvelurakennetta sekä lisänneet liikennetarvetta ja liikenteestä ympäristölle aiheutuvia haittoja. Vahvistamatta jätetyistä suuryksiköistä kaksi oli osoitettu Jyväskylän Eteläporttiin”.
Kauramäen-Eteläportin uuden osayleiskaavan yhdeksi tavoitteeksi mainitaan ”yhdistää Ylämyllyjärven ja Eteläportin välinen yhdyskuntarakenne”. Eteläporttiin nyt kaavaillut suuryksiköt ja tilaa vievät kaupat väistämättä edelleenkin heikentäisivät olemassaolevia keskuksia sekä Jyväskylän keskustassa että Säynätsalossa ja Muuramessa. Metsään rakennettava väljä pientalovaltainen asuinalue ei mitenkään tiivistäisi yhdyskuntarakennetta, vaan päinvastoin hajauttaisi.
* Kauramäen alue on erittäin tärkeä virkistysalue, joka suurelta osin tuhoutuisi kaavan toteutuessa.
Mäkisessä maastossa vanhan kuusivaltaisen metsän laikut, hakkuuaukiot sekä eri-ikäiset metsiköt muodostavat vaihtelevan mosaiikin, jossa viihtyy monimuotoinen luonto. Alueella asuu mm. liito-oravia, pohjantikkoja ja puukiipijöitä. Alue on myös ihmisten ahkerassa virkistyskäytössä ulkoilureitteineen sekä runsaine marja- ja sienisatoineen.
Kaavan toteutuessa suuri osa tästä tärkeästä lähiluontokeitaasta tuhoutuisi, mikä heikentäisi jyväskyläläisten virkistysmahdollisuuksia sekä marjoja ja sieniä myyvien pienyrittäjien toimeentuloa. Kaava-asiakirjoihin kirjattu tavoite ”osoittaa ja turvata alueen nykyiset sekä uudet sisäiset, keskeiset virkistys- ja luontoarvot ja virkistysreittiyhteydet” kumisee tyhjyyttään.
Asiakirjojen mukaan ”kaavassa tavoitellaan joukkoliikenteen käytön lisäämistä ja henkilöautoriippuvuuden vähentämistä.” Tämän tavoitteen toteutuminen on kuitenkin kovin kyseenalaista; ovathan nykyisetkin vastaavat pientaloalueet kovin henkilöautoriippuvaisia.
* Moottoritien ja kaatopaikan välissä ei voi olla viihtyisää ja terveellistä asuinympäristöä.
Vilkasliikenteinen valtatie 9 kulkee suunnittelualueen kaakkoisreunassa meluisana moottoritienä. Kauramäki kohoaa tien tasosta jyrkästi amfiteatterin kaltaisena, ääniä ennestään vahvistavana maastomuodostelmana, kuten kaava-asiakirjoissakin todetaan. Asuntojen riittävä melusuojaus olisi kallista tai jopa mahdotonta. Melun haitalliset terveysvaikutukset ovat kiistattomat.
Alueen lähellä pohjoispuolella Ronsuntaipaleentien varressa puolestaan on Mustankorkean kaatopaikka, jolta tulevat hajut myöskin haittaisivat asumisviihtyvyyttä.
Kävisivätkö alueen asunnot ja tontit edes kaupaksi? Kunnallistekniikan rakentaminen mäkiseen ja kallioiseen maastoon on kallista; saisiko kaupunki investoinnilleen katetta?
* Kaupunkia on varaa kasvattaa korkeussuunnassa
Olemassaolevien teiden, palvelujen ja kunnallistekniikan lähellä on vielä tilaa täydennysrakentamiselle, vaikka Jyväskylän väkiluku kasvaisikin ennustetusti. Uusia metsälähiöitä ei tarvita. Kun kaupunkirakenne sekä Jyväskylän keskustassa että hyvien yhteyksien päässä olevissa aluekeskuksissa (Palokassa, Tikkakoskella jne) on tiivis, joukkoliikenne ja muut palvelut voidaan järjestää kustannustehokkaasti ja tilaa jää viheralueillekin.
Nyt suunniteltu Kauramäen kaava päinvastoin hajauttaisi asutusta harvaksi pientalomatoksi, joka pahentaa liikenteen haittoja ja tulee koko yhteiskunnalle kalliiksi.